maanantai 23. lokakuuta 2023

Takaisin töihin

Tänään oli ensimmäinen loman jälkeinen koulupäivä. Oli tavallaan pehmeä lasku, kun maanantai on lyhyt päivä. Silti kotiin päästyäni nuokuin pöydän ääressä. Ottaa taas aikansa päästä rytmiin. Sunnuntaina nukuin kahdeksaan asti ja vaikka menin ajoissa nukkumaan, nukuin katkonaisesti.

Meinasi tehdä tiukkaa, mutta sain kuin sainkin tehtyä kaikki ne pihatyöt, jotka olin ajatellutkin ehtiä loman aikana. Porkkanat olisi kyllä ollut hyvä nostaa ennen kuin lähdimme sukulointireissulle pohjoiseen. Lauantaina lumeton kasvimaa oli jäätynyt jo niin kohmeiseksi, että sain hakata lapiolla tosissani. Osa porkkanoista nousi jäisen multapaakun mukana, vein ne sitten multineen kellariin sulamaan, niin kyllä ne sitten irtosivat. Muutamat purjoni ovat yhä nostamatta, mutta ainakin ennen ovat olleet vielä keväälläkin syötävässä kunnossa, jos ovat silloin vielä olleet maassa.

Kävimme sitten lauantai-iltana vielä kolmannenkin kerran Ruusurannassa tyhjäilemässä ja pakkailemassa. Mies kasasi loput arvokkaat koira-aitauksen osat ynnä koirankopin peräkärryyn, minä mm. pengoin "poistokirjoja" (yksi  vaatekaapillinen lähinnä kaunokirjallisuutta olisi menossa kiertämään, kun tietäisi vain mihin ja miten) ja otin tavalliset ja sähkösuojaverhot alas ikkunoilta ja toin ne pyykkinarulle tuulettumaan. Sunnuntaina mies nukkui vielä myöhemmälle kuin minä, joten tosi-kirkko jäi nyt väliin. Ensi pyhänä paremmat mahikset, kun saadaan yksi lisätunti. 

tiistai 17. lokakuuta 2023

Lomaviikko työn touhussa

 Muistelen, etten olekaan tainnut aikaisemmin viettää syyslomaa näin aikaisin - ellei sitten uran alkuvuosina 1990-luvulla ollut jotenkin eri tavoin ajoitettu. Silloinkin kun vuosia sitten olin vajaan vuoden töissä täällä etelässä, työrupeamani alkoi vasta syysloman jälkeen marraskuussa.

Aika moni puutarhan syystyö on minulta jäänyt tähän lomaviikolle, kun koulupäivien jälkeen ei vain ole ehtinyt tai jaksanut. Mutta kasvihuoneen ainakin sain tyhjättyä ennen lomaa. Sieltä saatua satoa nautitaan yhä. Omat kurkut loppuivat Aleksis Kiven päivänä, mutta tomaatteja ja suippopaprikoita riittää vielä ainakin tämän viikon.

Eilen ja tänään olemme olleet miehen kanssa edelleen tyhjäämässä ja siivoilemassa Millanin entistä kotia. Meillä on Millanin auto ja peräkärry lainassa ja poissa tieltä sen aikaa, että hänen nykyisessä pihassaan saadaan tehtyä salaojitus. Se piti tapahtua viime viikolla, mutta urakka siirtyi sairastumisen vuoksi. Nyt sitten olemme käyneet hakemassa peräkärryllä Millanin toivomia tavaroita pihasta ja autotallista. Oma peräkärrymme on tällä hetkellä pohjoisessa (pitkä juttu), mutta torstaina on tarkoitus lähteä Millanin vetokoukullisella (ja talvirenkaisella) autolla hakemaan sitä ja samalla sukuloimaan.

Keräsimme äsken omenoita, kun olin saanut laitettua talvisuojat lopuille hedelmäpuille - ja uudelle koristearonian taimelle, jonka sain tänä syksynä veljeltäni. Huomiselle jää vielä ainakin kompostorin tyhjäys ja  kesäkukkien juurakoiden talteenotto. Niin, ja valkosipulia voisi myös alkaa kylvää ja istuttaa.

Nyt minulla on Kanttorilassa keraaminen liesi ja kiertoilmauuni, siirrettiin Millanin entisestä kodista ja vietiin sen tilalle vanha liesi. Millanilla on uudessa kodissaan vähemmän säteilevä sähköliesi, ja tuo kymmenisen vuotta vanha keraaminen liesi olisi kenties vain mennyt pilalle talossa, joka jätetään talveksi kylmilleen. Testasin eilen uunia, ja hyvin toimi. Omenapaistosta ja -piirakkaa sekä juurespaistosta.

Krassit sun muut kesäkukat paleltuivat jo viikko sitten. Silkkikukka sentään oli vielä loppuviikosta kukassa niin, että sain viedä luokkaan kukkia maljakkoon sadonkorjuujuhlamme kunniaksi perjantaina. Oppilaat olivat tuoneet kotoaan sadonkorjuuseen liittyviä maistiaisia, leivonnaisten lisäksi mm. päärynöitä, karpaloita, erilaisia hilloja (mm. paholaisenhilloa, jossa oli ainakin tomaattia ja chiliä) ja kurkkusalaattia. Musiikkipaikkakunnalle sopivaan tyyliin siirryimme lomalle herkuttelun jälkeen laulajaisten kautta. 

Työnantaja velvoitti unohtamaan työasiat ja pysymään poissa Wilmasta, mutta olisi mulla yksi läksyhomma, liittyen TCM-koulutukseen, jonka ensimmäinen sessio oli torstaina. Otan "läksykirjan" mukaan pohjoisen reissulle, niin ehdin ajomatkan aikana lukea pyydetyt kaksi lukua kirjan alusta. 






keskiviikko 4. lokakuuta 2023

Pakkasta luvassa lähipäivinä

Tällä viikolla en ole jaksanut töiden jälkeen kotona juuri mitään. Pienet piipahdukset puutarhassa, kuten muumio-omenoiden keruuta lämpökompostoriin. Eilen hain persiljaa ja loput basilikat pakastimeen. Nyt kun uhkailevat hallalla/yöpakkasella torstain ja perjantain väliselle yölle, niin kävin tänään nostamassa mukulasellerit ennen kuin tuli liian pimeää. Tänään hoitui yksi palaveri, jota olin etukäteen jännittänyt, niin energiaa oli vähän enemmän kuin eilen sitä hermoillessa. Vielä muutama palaveri ja saman verran OPSien päivityksiä ennen syyslomaa. Siis tietysti tavallisen koulutyön lisäksi. (Toki nykyään nuo kuuluvat tavalliseen koulutyöhön.)

Porkkanat ja purjot saavat jäädä vielä maahan, samoin enimmät palsternakat ja maa-artisokat. Viikonloppuna nostin loput vähäiset perunat ja keräsin useamman desilitran etanoita...

Lopuksi jotain aivan muuta. Vuosia sitten Martti Muurikainen kävi silloisessa kotiseurakunnassani useammankin kerran Sanan ja rukouksen illoissa. Kerran kun olin kertonut hänelle rukousaiheitani ja olimme rukoilleet, hän sanoi kokevansa, että minuakin kutsutaan rukoilemaan sairasten puolesta. Lisäksi hän sanoi jotain sen suuntaista, että hänellä oli sellainen tunne, että se tehtävä alkaisi sillä, että rukoilen lapsen puolesta. Sen jälkeen olen rukoillut työhöni liittyen monien lapsien puolesta. Mutta tänään kotiin ajellessani rukoillessani erään lapsen puolesta muistin taas yhtäkkiä nuo Muurikainen aavistukset/ tuntemukset/ profetiat ja purskahdin itkuun ajatellessani, onko tämä se lapsi. Oli tai ei, rukous jatkuu.