Terve taas!

Sen verran lisäisin vielä eiliseen postaukseen, että olihan Kanttorilan puutarhassa toki myös liuta vanhoja ihania omenapuita silloin, kun Millan tähän muutti. Se oli yksi syy, miksi hän muutti juuri tähän taloon.
Tänään minulla on ollut ensimmäistä kertaa terve olo - saa sanoa - kahteen viikkoon. Tosin nyt illalla jotain ihmeen kutinaa, johtuukohan antibiooteista. Onneksi kuuri on kohta syötynä. Mutta päivän mittaan sain kuin sainkin ikuisuusprojektilta tuntuneen perennapenkkiurakan viimeistelyä vaille finaaliin. Aika monta kottikärryllistä jouduin vielä kuskaamaan, ja joka kärryllisen jälkeen piti pysähtyä puuskuttamaan, ennen kuin pääsin asettelemaan muovireunusta, tyhjäämään tuoreet multasäkit reunuksen sisään ja lopulta istuttelemaan perennat. Suurinpiirtein keskelle penkkiä jätin mullattoman raitin, jonka täytin vanhalla hiekansekaisella mullalla, josta olin koettanut noukkia juuret pois. Myöhemmin on tarkoitus valaa laattoja sekä penkin ympärille että tuohon "keskikäytävälle". Näin sain mullankin paremmin riittämään, ja aikanaan käytävältä yllän niin kastelemaan kuin kitkemäänkin koko penkin leveydeltä.
Työkalut, kärryt ja perennapurnukat jäivät vielä pillanpärääten ympäri penkkiä, mutta niittenkin siivoamisen jälkeen on vielä viimeistelyä jäljellä. Millan nimittäin tarjosi minulle osan ostamastaan tulppaanisipulisatsista, ja nyt minulla olisi sopivasti niille paikka tarjolla uusitussa penkissä.
Ilta ehti jo hämärtää, kun piti vielä palata ulos pariin hommaan. Toin kasvihuoneesta pois sekä satoa että muutamia talvetettavia kasveja. Ensi viikolla voi lämpötila vielä pysytellä nollan yläpuolella, mutta seuraavalle viikolle ennuste näyttää jo yöpakkasia. Toinen homma, minkä pysyin kutakuinkin suorittamaan vähästäkin valossa, oli herneiden kerääminen. Huomiselle jäi vielä tyrnien poiminta ynnä muuta sellaista. Aamuksi povattu poutaa, niin mukavampi kerätä tyrnit kuivemmasta säässä kuin mitä tänään on ollut, hoppas det.
Ennen kaupunkiin lähtöä käymme vielä morjestamassa Millania. Tuliaisiksi herneiden lisäksi pensasmustikoita, palsternakkaa ja maa-artisokkaa, joita itsekin syötiin tänään. Nam!

Penkki vaiheessa

Kuten olen aiemminkin maininnut, Millan on perustanut Kanttorilaan uusia perennapenkkejä hurumykky. Täällä oli hänen aloittaessaan umpeenkasvanut kasvimaan pläntti (tai ainakin Millan oli päätellyt niin jostain esiin kaivamistaan todisteista), julmettu raparperipuska ja yksi iso pyöreä perennapenkki, jossa kasvoi ainakin keltakurjenmiekkaa ja idänunikkoa. Hän ehti täällä asuessaan kertaalleen jo kunnostaa tuon vanhankin perennapenkin niiden uusien rakentamisen sivussa, mutta silti se vanha penkki on jo ehtinyt odotella uutta käsittelyä heinittyessään kovaa kyytiä.
Loppukesän mittaan otin sen vihdoin kohteekseni. Minulla on nyt erinäisiä perennoita erinäisissä pytyissä odottelemassa penkkiin paluutaan. Kaivaessani mättäitä ylös - ja niistä juolavehnää siivotessani - kaivoin samalla lisää nurmeakin. Päässäni oli vihdoin kehkeytynyt suunnitelma. Ison pyöreän penkin lähellä on kaksi pienempää pyöreää, jotka Millan on perustanut ja joista toisen kunnostin kesällä. Nyt yhdistin kaksi muuta kaarevalla linjalla lähinnä helpottaakseni ruohonleikkaajan hommaa sekä hivenen pienentämällä leikattavaa alaa että muotoilemalla sitä joutuisammaksi lykkiä.
Odotin kovasti jo viikko sitten Kanttorilaan ja keskeneräisen perennapenkin kimppuun pääsyä, vaan sitten mokoma sairastuin. Nyt vihdoin olen täällä, mutta ulkona oli koleaa, märkää ja kylmää. Sormet kohmeessa poimin meille pensasmustikoita ja vadelmia jälkiruokajugurttiin. Ilman vedenpitäviä käsineitä ei olisi mitään asiaa pihatöihin. Puin lämpökerraston päälle fleecen, villahousut, toppahousut ja sadetakin, päähäni pipon ja ohuiden neulesormikkaiden päälle silikoniset kertakäyttösormikkaat ja sillä varustuksella ehdin aloitella puutarhapuuhia herneitä ym. satoa keräten. Kohta mies palaisikin kaupasta ja toi minulle isoimmat mahdolliset kumihanskat, joiden alle mahtui fleecesormikkaat. Ihmettelen kyllä, ettei XL-kokoiset olleet sen väljemmät. Eikö ns. keittiöhansikkaita myydä ollenkaan miehiä varten? No, se siitä. Hanskat saatuani sotkin ne heti mullankaivuussa, mutta en jaksanut kovin kauaa kaivaa multaan jääneitä juurenpätkiä. Täytyy huomenna koettaa edistää urakkaa taas hitusen. Minulla on oikein paperille piirretty suunnitelma, mihin mitäkin perennaa istutan. Kunhan nyt ensin pääsen siihen asti.

Viikonloppu sairaalassa

Ei aina käy niin kuin haaveillaan. En päässyt viime viikonlopuksi Kanttorilaan jatkamaan yhä keskeneräistä perennapenkin uusimistani. Vietin viikonlopun perjantai-iltapäivästä sunnuntai-iltapäivään sairaalassa. Tai siis ensin makoilin päivystyksessä, omassa rauhassa, ja perjantai-iltana pääsin osastolle, firman kuteisiin ja petiin, edelleen omaan rauhaan. Nyt olen ollut pari päivää sairauslomalla, huomenna takaisin töihin, vaikka kieltämättä edelleen on hontelo olo niin kuin aina korkean kuumeen jälkeen.
En taida nyt jaksaa kirjoitellakaan tämän enempää. Toivoskelen toipuvani kunnolla ensi viikonlopuksi.