Olimme muutaman päivän kaupunkikodissa - ilman nettitikkua, joten blogiinkaan en pystynyt postaamaan. Tuskin olisin joutanutkaan. Tein nimittäin kerrankin perusteellista joulusiivousta, joka toki jäi kesken. Keittiön neljästätoista vetolaatikosta tyhjäsin ja pesin seitsemän, kaapeista vielä ehdin pyyhkäistä vain jokusen hyllyn. Mutta ei juuri haittaa, vaikka joulusiivous siellä jäi vaiheeseen. Emmehän aio edes viettää jouluamme siellä.
Sillä välin, kun minä vietin aikaani kaapeissa ja komeroissa, mies kävi pianonsiirtäjien kanssa Kanttorilassa - ja junalla palatessaan mietti, mahtoiko muistaa lukita oven perässään... Eilen illalla kun Kanttorilaan sitten palasimme, totesin oven olleen lukittuna. Oli mukava nähdä piano uudella paikallaan, tuohon se passaa, salin ovipieleen. Voisin koettaa haeskella jonkin jouluisen kaitaliinan sen päälle. Mansetit ja kynttilät jo laitoin takaisin pianon lampetteihin.
Kun täältä keskiviikkona lähdimme, ajoimme suoraan miehen veljen luo. Veimme kummipojalle synttärilahjaa etukäteen ja ostimme langolta auton, jottemme aivan ilman jäisi, kun pianomies tuli samalla ostamaan Rellun. Hyvin Ooppeli kulki hintaansa nähden, ja paljon siihen mahtui taas kaupunkikodista Kanttorilaan kuskattua kampettakin - jota tarttis nyt alkaa sijoitella jonnekin. Jos ei muualle mahdu, niin vintille.
Ennen Kanttorilasta lähtöä ehdin täällä vähän siivota ja järjestää jouluisemmaksi. Kuusen voisi paikoilleen jo rakentaa, mutta pelkäänpä, että muovinen kuusemme on tähän saliin mitättömän matala. Mahtaisiko olla myynnissä jossain korkeampia kuin 210-senttisiä tekokuusia.
Hyvää erilaista joulua Kanttorilaan. Mukavaa, että sait pianosi sinne. Joulu tuntuu varmaan vielä joulummalta sen kanssa :)
VastaaPoistaKiitos, samoin hyvää joulua!
VastaaPoistaOlemme jo molemmin miehen kanssa tapailleet jouluisia säveliä pianolla, vaikka se ei ole kaksisessa vireessä ja vaikkemme kumpikaan ole mitään soittajia.