torstai 1. syyskuuta 2016

Kuvia kaipuuta keventämään - tai kiihdyttämään

Sain taas vähästä aikaa ladatuksi kuvia kännykältä koneelle, kuvat otettu Kanttorilan kulmilla elokuun alussa.



Enkelipenkkiä olen taas kuvannut vähän väliä. Eihän kännykällä hääppösiä kuvia saa, on vissiin vähän ryöttäänen linssikin, kun on niin sameita otoksia. Kuvien ottamisen jälkeen purkeissa olevat narsissitupakat ovat alkaneet kukkia, ja siirsin ruukut portaille tuoksumaan. Vaaleanpunainen gladiolus kukki ihmeen kauan, ei taida näissä kuvissa erottua. Ensimmäinen mustasilmäsusannakokeiluni innostui myös vähitellen kukkimaan pihlajan juurella penkin vasemmassa reunassa. Enkelin vierellä kukkii viimekesäisen punaisen ahkeraliisan pistokkaita. 




Tästä yhdistelmästä tein tänä kesänä parikin kimppua. Toivon mukaan osa punaisista gladioluksista odottaa meitä kukkien. ainakin ne jäivät lupaavasti nupulle.


Kesämalvikin paikka edustaa nyt teemaa "Kell' onni on, se onnen kätkeköön". Olisi pitänyt kylvää kosmokset taakse ja malvat kosmoksen ja mustan orvokin väliin. Mutta kun en arvannut kosmoksen venyvän lähes kaksinkertaiseksi viime kesän mittoihin verrattuna.


Viime kerralla sain kaivettua jatkopalan Millanin perhospenkkiin, vuorasin sen maanpeitekankaalla ja tyhjensin monta multapussia. Illan hämyssä lauantaina aloitin istuttelun, harmaakäenkukkaa reunaan, sipulikukkia sinne tänne vuorikaunokin, värimintun ja keto- tms.neilikan ympärille. (Juu, eikun reunassa on balkaninkohokkia, harmaakäenkukkaa ryhminä molemmin puolin.) Istutukset ovat ainakin saaneet sadetta, jotta siitä ei ole juurtuminen kiinni. Mutta ovatkohan kesäkurpitsoille ja kurkuille ratustelemani kateharsot pysyneet paikoillaan viime myrskyssä? Se nähdään huomenna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti