Heinäkuun ekoja

Huh, myöhäänkin meni ennen kuin tänne pääsin, oli olovana kaikenlaista puuhaa pihalla. Toki myös kännykän kanssa kiertelin päivännäöllä kukkia keräten. 

                                 Eka maariankello

Eka harmaakäenkukka

Ekat kurjenkellot 

Eka kehäkukkakin (ruotsi. ringblomma) jo raottelee. Itsekylväytyneet ovat edistyksellisempiä kuin oma kylvös. 

Tuoksuherne yllätti, en tohtinut odottaa siihen vielä kukannuppuja, ainakaan avautumaan. 

Ekat jalokallioiset, nuo vaaleanpunaiset. Kuvassa mukana myös vauhtiin päässyt palava rakkaus ja kukintaansa lopetteleva punapäivänkakkara. 

Kanadalainen köynnösruusu John Cabot

Ruostekukka on kukkinut jo jonkin aikaa, mutta tähän satsiin vasta sain kuvan aijalliseksi. Miksi näin viehkeällä kukalla on noin surkea nimi? No, lehdet ovat kyllä nyt surkeassa kunnossa, vaikkei luulisi mukula- ja sipulikasvien kauheasti helteestä ja kuivuudesta vaivaantuvan. Mutta rajansa niilläkin. 

Viimeiseksi vielä tämän päivän iloisin yllätyslöytö. Palleroneilikka eli Pispalan neito oli päässyt ihan varkain ilmestymään ruokkoamattomaan perennapenkkiin. Viime kesänä sitä ei näkynyt ja luulin sen menettäneeni. Ihana tuoksu ja suloiset kukinnot. Kuva tosin surkea räpsäisy.