tiistai 7. heinäkuuta 2020

Illan helokki

Kävin äsken viemässä kirjeen postilaatikkoon. Laatikolta palatessa huomasin yllättävän kukan yllättävässä paikassa. Piti melkein silmiä hieraista. Selvästi helokin näköinen kukinto. Mutta miten se on noin korkea? Ja miten se on päässyt yli kahden metrin päähän niistä matalista kultahelokeista, jotka viime kesänä istutin sementtirenkaan sisään navetan päädyssä? Sieltä kai se on peräisin, vaikka onkin kuin eri lajia, pituudeltaan jopa kolminkertaisena emokasviin verrattuna. 


Olin kyllä aikaisemmin huomannut korkean eri näköisen varren kanadanpiiskujen seassa. Mutta oletin sen olevan jotain mykerökukkaista, jota samassa penkissä on ollut aiemmin ja samankaltaista on nytkin. 

 

Kyllähän se ystävärouva, jolta helokin sain,   kertoi sen olevan kova leviämään - ja siksipä sen rajasinkin vanhan kaivon kannen reikään. En silti arvannut sen kylväytyvän muiden korkeiden perennojen yli metrien päähän.  Toivottavasti ei lähde leviämään tontin rajojen yli. Silmällä pidettävä. Mutta on ainakin hyvä pörriäiskasvi. Ihan hauska yllätys ja päätös päivälle. 
Nyt maata. Kunat! 

Edit. Muutamaa päivää myöhemmin lisätietoa. Kun kerroin Millanille löydöksestä, hän kertoi, että Kanttorilassa on ollut iltahelokkia, joka kasvaa metrinkorkuiseksi. Joten todennäköisempää on, että jokin vuosien takainen iltahelokin siemen vain päätti nyt itää - kuin että matala kultahelokki olisi kylväytynyt metrien päähän ja tuottanut pitkän mutaation. 

Tässä vielä kuva siitä matalammasta, kultahelokista, jota sain Arja-ystävättäreltä. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti