Kaikenlaista kivaa

 Meinaa tulla toinen auringonlasku ennen kuin saan äntihin kirjoittaa... Mutta kun tänään on ollut pitkästä aikaa siedettävä sää ulkohommiin, niin siellä olen sitten viihtynyt. Ja mikä ihaninta, just NYT sataa... Kiitos Taivaan Isälle ❤️

(Piti tässä välissä ploinaasta pihalle lippaamaan vettä nurkka-astioista säiliöihin, kun sitä fryösäsi hetken putkien täydeltä - jotta saan mahdollisimman paljon sadevettä talteen kastelutarpeisiin. Olisiko kuutisensataa litraa nyt jemmassa? Ja yhä hiljalleen satelee 🙏) 

Tämä viikko on alkanut paremmin kuin osasin odottaa. Eilen saimme mieluisia vieraita (no, eihän meillä muunlaisia käykään), kun lanko ja käly poikkesivat paluumatkallaan Kaakkois-Suomen suunnalta. Olin juuri sopivasti saanut kerättyä ja perattua mansikat, joita nautittiin sitten jäätelön kera ynnä herkullista tuliaisleipää (Aura-juustoa, nam!) kahvileipänä. Puutarhakierros kuuluu kuvioon itsestään selvästi, sisältäen mm. tutustumisen uuteen kasvihuoneeseen.  

Tänään sitten nuo edellämainitut asiat, siedettävä ulkotyösää ja päivän päätteeksi hartaasti odotettu ja rukoiltu sade! 

Ei huomennakaan ihan tavallinen päivä ole, kun Millan poikkeaa tässä kauppa- ja pankkireissunsa päätteeksi. Mies heittää hänet kotiin ja ajaa sitten takaisin Millanin autolla, jonka hän anteliaasti lainaa meille torstain rokotusreissua varten. Eihän siihen muuten autoa tarvittaisi, mutta kun kakkospiikki annetaan miehelle samassa paikassa kuin ekakin, yli kahdensadan kilsan päässä täältä. Eikä autoakaan tarvitsisi lainata, jos oma olisi käyttökunnossa. Ykkösauto myytiin kesäkuussa ja kakkosautoon odotetaan jousia ym. osia. Hädässä ystävä tunnetaan. Rokotusreissulla käydään viemässä esikoisen uuteen asuntoon pari mattoa ja muuta tavaraa, ehkä yövytään kakkoskortteerissa, tyhjätään postiloota, ajetaan nurmi... Tarkoitukseni on myös poiketa perennataimistolla kyselemässä Millanille synttärilahjaksi pensasmustikoita ja itsellekin jotain pientä (punatähkä, palloesikko ja korallikeijunkukka). 

Viime kesänä kurpitsalavaan ilmestynyt daalia kukkii taas kauniisti, kuten omahankkima vaaleanpunainenkin. Mutta valkoinen dalia ei vielä nuputtele, eikä myöskään se  mysteerijoriini, jonka mukula on nyt jo kolmatta kesää ilmeisesti väärinpäin, kun en sitten raaskinutkaan kääntää juurakkoa toisin päin purkkiin, vaikka viime syksynä tosissani niin päätin. Jokohan ensi keväänä kokeilisin istuttaa toisinpäin. Ei se ota jos ei annakaan.