Nyt kun kesälomareissu on tehtynä, olemme aloittaneet varsinaisen loman erityisen hartaasti (en viittaa kuitenkaan tällä kertaa hengellisiin rientoihin). Paljon kaikkea mukavaa puuhaa tiedossa. Jotain olemme jo saaneet tehtyäkin. Nurmikko on leikattuna, mies ajoi suurimman osan. Minä olen jatkanut istuttamista. Eilen siirsin villiviinit uuteen paikkaan, luumupuun suojaverkon juureen, peittelin luumun ja villiviinien ympäriltä perkaamani alueen lampaanvillakatteella. Samoin suojasin parsan siementaimet, jotka pääsivät nyt parsapenkkiin, jonka niille syksyllä valmistin. Sain keväällä siskolta muutaman kukka- ja lehtikaalin taimen, jotka myös eilen viimein sain istutettua sellerien seuraksi. Ennen tuholaissuojaverkon virittämistä istutin kaalien väliin muutaman samettikukan ja kylvin hieman rucolaa. Edelliset - suojaamattomat - rucolat olivat jo kirppojen syömiä. Kesäkukkien istutus on yhä alkutekijöissään, kun ensin pitää raivata/ tehdä niille tilaa jonnekin. Jos ei muualle mahdu, niin ruukkuihin.
Kävimme tänään Millanin luona. Mies latasi hänen autonsa akun ja tulimme takaisin kahdella autolla. Mies lupasi esikatsastaa/ huoltaa auton ennen maanantain katsastusta, ja ennen muuta pestä auton penkit ym. sisäosat myyränpissasta. Mies kun oli jo kuulemma tekemistä vailla, kun nurmikin on hetkeksi leikattuna. Norjan reissumme aikanakin hänelle suotiin mieleistä puuhaa, kun ystäväperheen pojan autossa oli käynnistymisongelmia.
Loppuun vielä hieman haikea kuva. Tänäkään keväänä en ehtinyt nauttia parsasta kuin parin varren verran, ennen kuin ne kasvoivat yli syöntikauden. Mutta ensi keväänä lienee luvassa vielä runsaammin syöntipaksuisia versoja - ja aikaa kerätä niitä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti