Kaunis huhtikuinen päivä, oli ilo käveleskellä kirkkoon. Mies antoi minulle syntymäpäivälahjaksi mm. lupauksen lähteä kanssani kirkkoon (eikä "lahjakortissa" ollut mitään rajoitusta, kuinka usein tai monta kertaa), joten taidan päästä alkavalla pääsiäisviikolla kirkkoon vielä pari kolme kertaa. Kirkossa ei nyt näkynyt sitä nokkosperhosta, joka viime kerralla seikkaili kirkon käytävällä ja joka lehahti lopuksi kämmeneltäni ikkunalle. Tällä kertaa iloitsin erityisesti virsistä ja musiikista muutenkin. Päivän tekstinä oli Jeesuksen voitelu Betaniassa. Epistolateksti viittasi kyllä myös perinteiseen palmusunnuntain tekstiin mainiten 'voittosaaton".
Kanttorilan puutarhassa -blogi saa tässä tavallaan jatkoa, vaikkakin kirjoittaja on vaihtunut Kanttorilan isäntäväen vaihduttua. Toivon, että puutarha säilyisi edes lähimainkaan yhtä kukoistavana kuin Millanin hoidossa. Turha toivoa kuitenkaan samaa tälle blogille.
sunnuntai 2. huhtikuuta 2023
Palmusunnuntai ja vaalipäivä
Minulla on ollut kauan oheinen postikortti. Olen sitä säästellyt, samoin muutamia muita hiljaisen viikon aiheisiin liittyviä kortteja, jotta olen voinut käyttää niitä uskonnon tunneilla pääsiäisen aikaan.
Kirkon jälkeen söimme ja sitten lähdimme yhdistetylle äänestys- ja kyläilyreissulle. Poikettiin ensin itse äänestämässä, sitten käytettiin Millan omalla äänestyspaikallaan ja palattiin hänen luokseen kirkko-, synttäri-ja vaalikahveille, kakku oli minulla matkassa.
En aio kovin myöhään valvoa vaalien takia, huomenna taas aikainen herääminen ja töihin lähtö. Alkavalla viikolla kuitenkin vain neljä lähtöä. Eikä viikkojakaan ole tästä lukuvuodesta aivan paljoa jäljellä, tarkkaan ottaen yhdeksän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti