Tänä vuonna laskiainen on huomattavan aikaisin, miltei perätoukuria Runebergin päivän kanssa. Jos minulla olisi menneellä viikolla ollut aikaa, voimia, hoksua, värkkejä ja rahkeita valmistautua leivonnallisesti tuleviin juhliin, niin olisin saattanut leipoa sekä laskiaispullia että runebergintorttuja. Olen joskus harmitellut, että juhlat ovat keskenään käytännöllisesti katsoen väärässä järjestyksessä. Kuinka kätevää olisikaan käyttää laskiaispullien sisältä koverrettu pullamössö runebergintorttujen raaka-aineena. Mutta mikä toisaalta estäisi leipomasta pullia etukäteen - helmikuun alussa - ja kovertamisen jälkeen pakastamasta niitä laskiaista odottamaan. Tänä vuonna minulta sen esti totaalinen kalenterisokeus. Vanhempainilta, kouluvierailudelegaation vastaanotto ja valo-opettajien viikkopalaveri veivät koulutyöstä jääneet voimien rippeet viimeiseen tippaan. Onneksi tämä työviikko on ohi ja onneksi siitä selvittiin vähin vaurioin.
Ai, että mitä tarkoittaa koverrettu laskiaispulla? Mä en ole koskaan enkä missään muualla saanut koverrettuja laskiaispullia kuin siskoni ja itseni tekemänä. Ja kuitenkin sisko oli aikanaan oppinut konstin koulun kotitaloustunnilla. Sen siis pitäisi olla yleistä tietoa. Mutta ei. Ovatko kaikki syömäni kovertamattomat laskiaispullat siis kaupan tuotteita? Ilmeisesti, sillä yleensä niitä olen syönyt koulussa ja seurakunnan laskiaistapahtumassa. Konsti on yksinkertainen. Kun pullasta on leikattu hattu, niin sitten vain kaivetaan haarukalla rapsuttelemalla pullan sisään krooppi, joka sittemmin täytetään kermavaahdolla. Osan pullanmuruista voi sekoittaa kermavaahtoon. Mutta kuten jo sanoin, ne sopisivat mainiosti kierrätykseen runebergintorttujen muodossa.
Kyllähän tavis laskiaispullakin on aivan maistuvaa, mutta kovertamalla sen sisään saisi mahtumaan enemmän herkullista, kuohkeaa kermavaahtoa. Mutta ei ikinä koskaan mantelimassaa. Eikä runebergintorttuun karvasmantelia. Totisesti.
Niin. Meillä ei siis leivottu kumpaakaan sorttia. Eikä niitä ole myöskään kaupasta hankittu. Kaffin kanssa nisuna olemme syöneet omenasoseella voideltua paahtoleipää.
Huomenna alkaa yhteisvastuukeräys. Ja keskiviikkona paastonaika. Köyhäillään siis edelleen, niin jotain taas on pudottaa haaviinkiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti