lauantai 16. heinäkuuta 2022

Ei pelkästään pihallaoloa

Ettei blogi antaisi sellaista vääristynyttä kuvaa, että elämäni olisi vain puutarhassa, kerrottakoon pari kesäarjesta poikkeavaa seikkaa kuluneelta viikolta. Vajaa viikko sitten sunnuntaina teimme toisen tyhjäysretken pohjoisen asunnolle. Retki kulki hieman mutkitellen ja siihen sisältyi sekä isoja iloja (erityisesti monien vanhojen tuttujen kohtaamista tutussa Tapulikahviossa) että ikävä sattumus: kuopus kävi asunnolla hakemassa erinäistä tavaraa, kotimatkalla häneltä oli pettänyt konepellin tuulihaka ja pelti oli auki rämähtäessään iskenyt tuulilasin tyystin säröille. Nyt tosin se asia alkaa olla hoidossa, kun mies kävi eilen vaihtamassa konepeltiin uudet saranat vääntyneiden tilalle (siksi hän oli reissussa ja minä yksin) ja kun torstaina autoon asennetaan uusi lasi. Onhan auto jo vanha ja helmat ruosteessa, mutta muuten kunnossa ja edullinen ajaa.

Mutta se varsinainen asia pohjoisen reissusta oli se, että toimme sieltä kutakuinkin loput roinat (kodinkoneita jäi vielä keittiöön, ja siivousvälineitä kylppäri in yms.) ja niille on pitänyt nyt sitten haeskella paikkoja. Eilen yksin ollessani raivasin astiakaappiin hieman tilaa keräämällä roskikseen rikkinäiset mukit (korva tai muu pala pois) ja kirpparikassiin ehjät mutta tarpeettomat kupit. (Ja silläkin tavalla saa lisätilaa, kun yhdistää kahden samanmerkkisen vajaan shampoopullon sisällöt yhteen!) Tavara, joita ei kauheasti ole kaivattu kuukauteen, eivät liene tärkeysjärjestyksen kärkipäässä. Tällä viikolla kävin läpi myös kattilakaapin ja keräsin sieltä pois kaikki pohjastaan lommolla olevat pannut (5kpl) ja kattilat (1 kpl). Pannuista suurin osa menee metallinkeräykseen, irrotin niistä jo kahvat. Yhden voisi käyttää linnunjuoma-astiana ja luultavasti keksin kattilallekin jonkin uusiokäytön. Ei ole helppoa tällaiselle nuukalle jemmarille tavaran pois paneminen. Mutta sitä olen nyt opetellut muidenkin kuin vaatteiden suhteen. 

Se toinen asia tällä viikolla oli tietty Kaustisen retki. Minulla poltteli käyttämättömät Smartum-setelit, jotka olisivat vanhentuneet syyskuun alkuun mennessä. Kaustisen Kansanmusiikkijuhlien lipunmyynnissä niistä pääsi helposti ja mieluisalla tavalla eroon. Ehdimme kuulla ja nähdä monta hienoa pikkukonserttia ja tavata rakkaita sukulaisia. Sääkin oli tiistaina mitä mainioin, vaikka lämpöä oli kyllä tanhuajille turhan paljon.

Tosin tuo romanialainen tanssiryhmä esiintyi vasta illalla ja varjoisan katoksen alla, mutta esimerkiksi broidini tanhuryhmä tanssi iltapäivän kuumuudessa pilvettömän taivaan alla. 


 Mukava oli parin vuoden tauon jälkeen käydä festareilla. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti