Vaikka kesä on ollutkin sateinen, sen verran poutaa saatiin loman loppupuolella ja ennen marjastusta, että mies sai maalattua kuistin seinän. Sen krapaaminen ei ollut mikään pieni homma, mutta sittenpä sively sujui sukkelasti. Kaupungista (seinästä reväistyn) mallipalan kanssa haettu öljymaalisekoitus oli samaa kuin vanha väri, jottei koko taloa tarvitse kipiästi maalata. Eteläpäädyssä eniten, tai pelkästään, vanha maali on hilseillut ja lohkeillut. Se kun saadaan viimeistään ensi suvena maalattua ja sitten vähän valkoisella nurkkalautoja ja ikkunanpuitteita, niin Kanttorila komistuu entisestään.
Keittiön ikkunasta nappasin kuvan työmiehestäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti