Silppuhommia

Tiistaina saatiin käytyä Millanin ja mieheni kanssa hakemassa sänky kirppikseltä. Olin edellisenä päivänä sinne soittanut ja varmistanut, että kyseinen kaarevapäätyinen puusänky on vielä tallella. Olivatkin sitten nostaneet sen meitä varten jo lähtövalmiiksi. Muutenkin kirpparireissu onnistui, Millan löysi varavuoteeksi sopivan nojatuolin ja minä parit työfarkut. Käytiin samalla reissulla parissa kaupassakin ruokaostoksilla. Ja Millan sai tehtyä vielä viimeisiä joululahjaostoksiakin (!!!) - hänellä on fiksu tapa hoitaa tuollaiset asiat ajoissa, eikä siinä edes kauaa nokka tuhissut. Tosin eihän hän kovin kauaa olisi pystynyt kaupan loisteputkien alla viipymäänkään. Kun minäkin olin sentään aika väsynyt reissun jälkeen, niin voin vain kuvitella, miten uupunut Millan oli, kun kannettuamme sängyn peräkamariin ja nojatuolin olkkariin jätimme hänet omaan rauhaansa.

Eilen sitten aloitin vielä kahden uuden tilkkunallen tekemisen. Yhden valmiin vein diakonille, ja kuvittelinkin jo laittaneeni siitä tänne kuvan, mutten ollut tainnutkaan. Tässä siis kuva nallemallista, jonka kanssa nyt olen ikisoki (= uhallakin, ehdoin tahdoin) vääkästänyt.

Äsken satuin näkemään Tanskalaisen maajussin selittävän, miten hän omavaraistalouteen pyrkiessään uhraa paljon aikaa projekteilleen, mutta oikeastaan vain ja ainoastaan sitä aikaa, koska monessa projektissa hän käyttää kierrätys- ym. ilmaismateriaalia. Se vähän rohkaisi minuakin tänään jatkamaan  nalleprojektiani. Eilen sain leikattua palat kahteen nalleen ja ommeltua molemmille korvat ja kaikki muotolaskokset (pelkästään yhden nallen pään osiin tuli yhdeksän muotolaskosta, lisäksi 1-3 kaikkiin raajoihin ja vartaloon muutama). Kun tänä aamuna ompelin toisen nallen osat valmiiksi, tuskailin homman hitautta ja ihmettelin, miksi tuhraan aikaa tällaiseen. Mutta aikaa minulla nyt sattuu olemaan, ja kasakierrätysmateriaaleja... Jos joku nallen ostaa myyjäisissä, kenties nallen saaja ilahtuu, ja ainakin ne vähävaraiset, joille seurakunnan diakoniatyö lahjoittaa myyjäisvaroin jouluiloa.

Nuo nallet olivat se ensimmäinen tämänpäiväinen silpputyö. Se toinen olikin sitten paljon helpompaa, joutuisampaa ja maistuvampaakin, aikanaan. Hommaa joudutti, kun teimme miehen kanssa yhteistyötä. Minä leikkasin kaalisilppua, jota mies survoi sangossa. Karkeaa suolaa, porkkanasuikaleita ja vähän valkosipulia joukkoon, mehustunut survos painon alla sangossa uuninpankolle pariksi päivää. Ja kahden viikon päästä meillä pitäisi olla...
JEES, HAPANKAALTA.