Muistin tueksi mattoja

Viime kesä olisi säiden puolesta ollut otollinen mattojen pesuun, sadetta kun ei saatu pitkiin aikoihin. Mutta toisaalta samasta syystä en silloin pessyt lainkaan mattoja. En raaskinut lotrata vettä moiseen touhuun, kun en oikein kasteluunkaan rohjennut vettä valuttaa.
Nyt sitten innostuin aiheesta, muiden mattopesusta kuultuani. Alkukesästä ei yleensä juuri ole yökastetta, niin mattojen kuivattaminen sujuu nopeammin kuin jos homman jättäisi loppukesään.
Vaikkei nyt kuivuudesta ole kärsittykään, en silti liikoja lätrännyt. Koska minulla oli myös pöytäliinojen ja yövieraiden sänkyvaatteiden pesua, niin yhdistin hommat uusiokäyttämällä pyykkiveden mattojen liotukseen. Kas kun  Kanttorilan kylppärissä ei ole pesukoneen poistoletkusta liitäntää viemäriin, vaan joudun joka tapauksessa valuttamaan pesuveden joko pyttyyn tai saaviin, niin valitsin saavin. Otin siis talteen melkein puhtaan ja melkein 90-asteisen veden pöytäliinojen pesusta ja kannoin sen pihalle paljuun mattopyykkiä varten. Ja tänään toista mattoerää varten otin talteen 60-asteisen lakanapyykkiveden

Mutta siis: otsikko tarkoittaa sitä, että otin kuvat tänä kesänä pesemistäni matoista, jotta ensi kesänä voin tarkistaa, mitkä ovat yhä pesemättä. Toissapäivänä pestyt matot ehtivät kuivua, niin sain tilaa uusille. Mies värkkäsi tikapuistaan minulle hyvän matonkuivatustelineen.