Ajelimme jälleen paikkakunnalle, vielä ei ihan olla Kanttorilan kulmilla, kun mies poikkesi kauppaan. Minä heräsin vähän ennen sitä whatsappviestin ääneen. Torkuskelin loppumatkan, paikkasin työviikon unettomia iltoja ja kuuntelin unen läpi Jari Kekäleen avioliitto-opetusta ja Tuure Kilpeläisen laulua.
Olenkohan lievästi kuuhullu, kun, saa sanoa, joka ilta tällä viikolla olen joutunut odottelemaan Nukku-Mattia omasta mielestä liian pitkään?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti