Jälkikorjuuta

Vaikka kesäkurpitsan lehdet jo toissapäivänä näyttivät paleltuneilta, niin eilen vasta revin ne penkeistään. Samalla korjasin talteen loput pienet hedelmät, jotka eivät kaikki näyttäneet kärsineen paleltumia. Toin myös kasvihuoneesta pois kaikki kypsät ja miltei kypsät tomaatit sekä loput viidakkokurkut ja ihanat kirpeänmakeat ananaskirsikat. Pari tyhjäksi kerättyä tomaatinronttoa nostin taas pois kasvihuoneesta, samoin viidakkokurkkusangon. Mutta kun koetin sitä kottikärryyn tyhjätä, niin ei meinannut irrota. Pikkulapiolla kaivaessani löysin valtavia valkoisia juurimukuloita. Myöhemmin koetin löytää netistä tietoa viidakkokurkusta, noinkohan juurakot saisi talvehtimaan. En löytänyt muuta kuin eräässä blogissa maininna, että viidakkokurkku on monivuotinen. Laitoin juurimukulat mullalla peiteltyinä takaisin kasvihuoneeseen odottamaan, josko myöhemmin viisastuneena niille osaisin muutakin tehdä.

Ullan esimerkkiä noudattaen revin paleltuneet samettikukatkin kasvimaan reunasta pois. Huomasin myös dalian kylmettyneen. Kaivoin sen juurakon talteen, toivottavasti en liian myöhään... Samassa alakuvassa joriininjuuren kanssa ovat nuo jättikesäkurpitsat, joiden asumista kasvimaalla koetin pitkittää viimeiseen asti. Eilen kannoin ne kuitenkin eteisen lattialle. Josko vielä niistä olisi mahdollista saada aikanaan kypsyneitä siemeniä?

Lainasin kirjastosta muutaman kirjan eilen, myös yhden puutarhakirjan. Siitä luin, että punajuuri kuuluu - ei ihan hallan arimpiin mutta - toiseksi kylmän arimpaan vihannesryhmään. Niinpä nostin varalta loput punajuuretkin eilen ja listin ne kellariin.

Illalla vielä hämärän hyssyssä kävin lapiolla irrottamassa muratin kukkapenkistä. Myös päivänsinit koetin ruosia irti ja ruukkuihin, mutta siinä olikin jo kovempi tekeminen, kun piti kieritellä varsia irti toisistaan, jotta sain ne pujoteltua irti köynnössäleiköstä. Jostain luin, että niitäkin voisi talvettaa, samoin kuin kelloköynnöksiä, jotka kylläkin jätin vielä suojaiselle seinustalle.

Tänään olen sitten tyhjännyt (ja uudelleen täyttänyt) kompostorin ja kääntänyt ns. palsternakkapenkkiä. Keräsin valkojuuret kompostoriin ja palsternakat kuorin ja suikaloin pakastimeen. Samalla löytyi vielä pari valkosipuliakin.

Vaikka kesäkurpitsan kylmettyminen sai mieleni ensin haikeaksi, niin nyt kuitenkin tuntuu ihan mukavalta suuntautua yhä enemmän näihin syysaskareisiin, kasvimaan rustaamiseen talviunille. Ja säilöntään. Yhä.

PS. Mies tuli taannoin kotiin linja-autolla, joten pihaan ei ole ilmestynyt uutta kakkosautoa. Olemme siis vain yhden auton ja kahden asunnon loukussa.