Jo ennen vuorotteluvapaani alkua aloin kärrätä huonekasvejani kaupunkikodista Kanttorilaan, toisaalta lisäämään viihtyisyyttä synttäreitäni varten, mutta vielä enemmän siksi, että kaupunkikodin putkiremontin alta piti raivata ikkunan alustat tyhjäksi.
Vanha hirsirakenteinen talo vaikuttaa olevan mieluinen meidän lisäksemme myös vihreille asukeille. Aaroninpartojakin minulla on tällä hetkellä neljä, ja kaksi saniaista, jotka yleensä ovat minulta harmikseni kuolleen talven aikana, mutta Kanttorilassa ovat nekin pysyneet hengissä. Myös unelmani (Asparagus plumosus) elää ja voi hyvin. Tuon tädin antaman köynnöskasvin nimeä olen koettanut selvitellä. Huonekasvikirjani perusteella uskallan olettaa, että se on köynnösviikuna eli vesifiikus. Nyt sekään ei enää pelkästään sinnittele, vaan on roihahtanut köynnöstämään niin kuin pitikin. Ja lisääminenkin oli helppoa kuten täti lupasi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti