Viikko töitä ja sitten viikko talvilomaa. Silloin olemme menossa seuraavan kerran Kanttorilan kulmille. Nyt on tullut parin viikonlopun tauko. Viimeksi oltiin Kanttorilassa ystävänpäivän edellä. Oli kyllä tarkoitus käydä vielä jompana kumpana viikonloppuna ennen lomaviikkoa, mutta olemme olleet vähän tautisia vuorotellen ja yhtäaikaa, niin ei ole viitsitty rasittua matkustelulla, vaikkei nyt nuhaa kummempaa vaivaa ole ollutkaan.
Taas jänskättää se, miten kasvit ovat tällä välin pärjänneet. Toki varmaan luntakin on nyt kertynyt niin pihaan kuin kasvihuoneen risalle katollekin. Hieman siellä on kyllä lumitöitä tehty poissaollessamme, kun tuttu sähkömies kävi rustaamalla riihen lamput samalla reissulla, kun kävi autoa ostattelemassa etelässä. Hän oli pihaan päästäkseen lykkinyt kolaa. Hän kävi viimeistelemässä urakan, jonka sai melkein loppuun tehtyään yhden lauantain hommia, samaan aikaan kun olimme itsekin siellä viimeksi.
Nyt on isännällä valo niin navetan kuin riihen puolellakin, ja meillä makkarissa kattovalo. Olihan meillä jo jonkin aikaa miehen laittamana kattovaloviritelmä siellä, mutta nyt on sellainen, jonka katkaisija on seinässä ovipielissä, kuten asiaan kuuluu.
En ole kauheasti suunnitellut lomatekemistä. Vaihtoehtoja kyllä piisannee, pianonsoitosta kirjojen lukemiseen ja nypläämisestä neulomiseen. Emme kuitenkaan vietä koko lomaa Kanttorilassa, vaan tarkoitus on käydä myös pohjoisen suunnalla sukuloimassa.
Tänä keväänä esikoisemme täyttää 30 vuotta, ja juhlia varten pitäisi lomalla myös leipoa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti