Omenatarha

Omenatarha

lauantai 25. toukokuuta 2019

"Minä annan sinulle aarteet pimeän peitosta" Jes. 45:3


Tässä on nyt muutamana keväisenä viikonloppuna ollut taas mielenkiintoista seurata, mitä puutarhassa putkahtaa esiin. Erityisen jännittäväksi tämänkeväisen seurannan on tehnyt se, kun viime syksynä kaivinkone mylläsi mennessään siivun perennapenkistä. Olen saanut iloita kuitenkin yllättävän monen lajin säilymisestä. Viikko sitten löysin pikkuisia värimintun alkuja, vaikka luulin niiden menneen menojaan. Suloinen nukkapähkämö on säilynyt hengissä, vaikka sen lampaankorvia raadeltiinkin isolla kauhalla.
 Toisaalta en ole tyytynyt pelkästään seuraamaan puutarhan tapahtumia, vaan olen tehnyt myös floralogisia kaivauksia. Alkaessani uudisrakentaa turmeltunutta perhospenkkiä ja tasoitellessani samalla kaivurin jälkiä olen saanut hiekan alta esiin - ruohotuppaiden lisäksi - ison joukon kukkasipuleita ja useamman balkaninkohokkimättään, jotka niin ikään luulin menettäneeni, kun niiden reunustama penkinpää oli syksyllä kadonnut. Parhaimmat niistä istutinkin sitten uudestaan, kun olin saanut kaivettua ja täytettyä päätyosan valmiiksi. Piilotin siihen myös ne sipulit ja kylvin muutamaa lajia kesäkukkaa (silkkikukkia, kellohunajakukkaa ja kosmosta). Yhden kohdan peitin ennen kylvöä istutusalueeksi jollekin perennalle, todennäköisesti laitan siihen värimintun, jonka sain Millanilta. Ja ne preerianvärimintut, jotka kasvatin Millanilta saamistani siemenistä. Suojasin kylvö- ja istutusalueen lopuksi kateharsolla. Kesällä voin vielä koettaa mahduttaa alueelle esikasvatettuja kesäkukkia. Toki alue laajenee, kunhan tästä tervehdyn ja kunhan loma alkaa. Siirrän perhospenkkiä laajentamalla sitä "ulkokaaresta" tänä kesänä. Ja myöhemmin voin vähän laajentaa kasvimaata kohti perhospenkin entistä sisäkaarta. Multaa taidetaan tarvita vielä toinen 60 säkin satsi, sillä olemme myyneet vähitellen osan edellisestä kuormasta Millanille, joka ei ole pystynyt itse lähtemään kauppaan joka kerta, kun multa on loppunut.
Tulimme eilen illalla taas Kanttorilaan ja jo kauas tielle näin siperianherneiden takaa valkoisenaan kukkivat omenapuiden latvat. Vaikka yskä ja nuha verottavat voimia, jaksoin toki puutarhakierroksen. Kännykameran kanssa.



Tarhavarjohiippa
Kukkii nyt ensimmäistä kertaa. Oli siinä jo viime kesänä nuput, mutta en nähnyt niiden aukeavan, saati kuvaa saanut. 


Saskatoon, jonka ostin tänä keväänä. 

Kaivonrenkaaseen viime kesänä istuttamiani lajeja, joiden nimiä minun on pitänyt pitkin kevättä selvittää. Toivon löytäväni tiedot blogista. 

Myös kirsikat nyt kukassa, yksi niistä vasemmalla omppupuun edessä. Luumu kukki viikko sitten. Suklaakirsikka juroo, kun jouduin sen siirtämään kaivuun tieltä. Mutta elossa se on, näin viikko sitten paisuneita silmuja. 

Tänä vkl jätän suosista pihahommat ja parantelen flunssaoireita. Sisällä koetan laittaa ensi vkl kukkakuorman valmiiksi.  Menemme lakkiaisiin, niin saan samalla vietyä siskoille taimia. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti