Kuukausi vaihtui ulkomaan syrjällä. Teimme vuotuisen kesävisiitin ystävien luo tavallista aikaisemmin voidaksemme osallistua 50-vuotisjuhlintaan. Normaalisti olemme tehneet Norjan retken - tai aiemmin Ruotsin ja Romanian retket - kesä-heinäkuussa. Kiitos Taivaan Isälle, matka meni jälleen hienosti ilman kommelluksia, vaikka olimme liikkeellä vanhalla pienellä ruputilla ja vaikkei meistä kumpikaan oikein viihdy autolautoilla, pikemminkin pelätään, uppoamista enimmäkseen.
Kevät oli tietysti paljon pidemmällä Etelä-Norjassa kuin täällä, ja oli kiva nähdä syreenit ja hedelmäpuut kukassa, samoin rhododendronit. Mutta ihanaa oli myös palata ja nähdä kaiken kasvun täälläkin sillä välin edisytneen, vaikkemme olleet poissa Kanttorilasta kuin perjantaista maanantaihin. Erityisesti iloitsin, että kesäkurpitsakylvökseni keittiön ikkunalla oli itänyt. Taikka ainakin osin. Itse keräämistäni parthenonin siemenet olivat itäneet kun taas golden zucchinin siemenistä ei ainutkan, vaikka tein jo toisen kylvöksen. Parthenonin jälkeläinen ei vain välttämättä tuota samanlaisia vihreitä isoj hedelmiä kuin alkuperäinen F1-jaloste. Mutta emmeköhän jonkinlaisia kesäukurpitsoita syö tänäkin kesänä, ja toivon mukaan vielä syksyllä ja talvellakin.
Oli niin huoletonta olla reissussa, kun tiesin Millanin käyneen lauantaina kastelemassa kasvihuoneessa, samalla kun hänellä oli muutakin ajelua kylälle, äitinsä synttäreille meno. Ja hyvältä kasvihuoneessakin näytti. Sen viereisellä perennapenkillä sammalleimu ja rönsyleimu olivat iloisesti kukassa, samoin patjarikko.
Puutarhan puolella Latvian matala oli puhjennut kukkaan, samoin toinenkin Sinikka-luumu. Eikä kestä kauaa, kun omppujenkin kukinnot avautuvat. Kuljin nokka maassa pitkin vähäisiä kylvöksiäni ja ilokseni huomasin ennen lähtöä kylvämieni salaattien itäneen. Samoin oli nähtävissä jo tillin ja herneen itujakin. Sen sijaan porkkanaa ei taida tulla vanhoista siementen lopuista. Niiden tilalle saa sitten kylvää jotain muuta, vaikka jokusen kyssäkaalin ja myöhemmin lisää salaattia ja hernettä.
Taidan mennä tekemään vielä illan päälle toisen puutarhakierroksen ja vetreyttää samalla autossaistumisesta kankeita jäseniä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti