Kanttorilan puutarhassa -blogi saa tässä tavallaan jatkoa, vaikkakin kirjoittaja on vaihtunut Kanttorilan isäntäväen vaihduttua. Toivon, että puutarha säilyisi edes lähimainkaan yhtä kukoistavana kuin Millanin hoidossa. Turha toivoa kuitenkaan samaa tälle blogille.
Omenatarha
tiistai 28. maaliskuuta 2017
Vielä viikonlopusta
Viime viikonlopun lyhyellä Kanttorilan visiitillämme ennätin tehdä jo puutarhakierroksenkin pari kertaa, vaikkei sieltä mitään kukannuppuja vielä pilkistele. Eka kierros alkoi siitä, että vein linnuille ruokaa ja jatkoin matkaani omenapuiden alitse kasvimaan ja perennapenkin välistä ja edelleen seuraavan perennapenkin viertä. Ei näkynyt jänisten tuhoja hedelmäpuissa eikä pensasmustikoissakaan. Lumikerros oli paikka paikoin ohentunut olemattomaksi. Toiselle kierrokselle otin lapion mukaan, ajatuksena tsekata, löytyisikö maa-artisokan mukuloita mullan alta. Mutta eihän lapio pystynytkään routaiseen maahan. Noinkohan jo ensi viikonloppuna saisi lapion uppoamaan? Tällä hetkellä sää ei kyllä siltä näytä. En ollut suojannut ruusuja enkä kärhöjä syksyllä. Kenties niitä oli turhaa suojata enääkään, mutta kärräsin kuitenkin niiden päälle koivun risuja. Muistin kuitenkin, että paistaa se aurinko risukasaankin, joten lisäpeitteeksi hain kompostikuivikkeeksi jemmaamiani omenapuun lehtiä. Saimme miehen kanssa puuplassin siistiksi ennenkuin lähdimme kyläreissulle.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti