Tänään pitäisi taas jättää Kanttorila muutamaksi päivää Herran haltuun. Ruukkukasvit on kasteltu, samoin kylvökset. Tomaatti- ja munakoisokylvöksiä pidin kokeeksi pari päivää uuninpankolla, josko lämpö edistäisi itämistä, mutta kyllä minä nyt ne nostin aurinkoiselle keittiön ikkunalle siksi aikaa, kun olemme poissa. Toivon, että sieltä jotain jo pilkistää palattuamme.
Kova homma oli taas miettiä ja kokeilla, mitä kampetta varaan matkaan kokousta ja kevätseuroja varten. Muistin onneksi nuo seuratkin, joihin pitää varata nuotit ja vihreät kuorohuivit följyyn. Olen koko talven viihtynyt villahousuissa ja muissa rönttövaatteissa. Yksi päänvaiva vähemmän, kun ei ole tarvinnut pukeutumista pähkäillä.
Tämä aamu valkeni upean aurinkoisena, pälvetkin näyttivät taas suurentuneen. Ei eilenkään paha sää ollut, kun kävimme Millanin luona pajunraivauskökässä. Toimme sitten peräkontillisen risuja tuohon pihahangelle. Jos vaikka saisin jotain niistä värkättyä, kun Millan ystävällisesti lainasi pajutyökirjaansakin.
Taimien edistymisen lisäksi on kiva palatessa nähdä myös, kuinka kevät tällä välin on edistynyt.
Haa, löysin sinulta jo unohtamani sanan: rönttövaatteet. Mekin täällä piilopirtissämme käyttämme rönttövaatteita. Huomaa, kuinka vähällä ihmisen sentään pärjäisikään ja kuinka paljon turhaa kulkee kokoa ajan mukana.
VastaaPoistaAivan niin!
VastaaPoista