Juhlaviikonloppu

Eilen vietimme kaksiosaisen juhlasession ensimmäistä osaa eteläisten sukulaisten kanssa. Loppukesästä on tarkoitus järjestää toiset vastaavanlaiset juhlat pohjoisessa miehen sukulaisten parissa. Kaksi juhlan aihetta, kahdet kaksoisjuhlat. Tytär meni ystävänpäivänä kihloihin ja mies täyttää pyöreitä vuosia loppukesästä, niin tällaiseen ratkaisuun päädyin. Rationalisointia. Minulla menikin koko tämä viikko aika tiiviisti siivotessa ja lopuksi tarjoiluvalmisteluissa, joten puutarhassa en ole tehnyt tällä viikolla juuri mitään. Kaikkina päivinä en edes ehtinyt tehdä kunnollista perinteistä päivittäistä kierrosta. Sen puolesta oli oikeastaan vain hyvä, ettei ollut hellettä ja että sadettakin saatiin. Toki hallanuhka alkuviikosta pakotti minut yhtenä iltana peittelemään harvoilla mansikoita ja kesäkurpitsoita.
Nyt kun vieraat ovat lähteneet ja juhla-astiat on tiskattu, niin on aika palata normaaliin päivärytmiin - ja toivottavasti myös yörytmiin, yöunet kun ovat olleet joko lyhyitä tai katkonaisia pitkin viikkoa. Pyykkäämisen lisäksi huomenna olisi minun hyvä alkaa hoitaa niitä seuraavia juhlia, ainakin kutsujen osalta. Ja sitten kutsuu taas puutarhakin. Eilen kylläkin enimpien vieraiden lähdettyä kävin sen verran pihatöissä, että kylvin vielä metrin verran salaatinsiementä, edellinen kylvö kun ei ole alkanut kunnolla itää. Yhden alun vain olen bongannut. Toki olemme taas tänäkin kesänä saaneet syödä varhaissalaattia itsekylväytyneenä - penkkien väliselle käytävälle. Ja ensimmäinen varsinainen kylvöni alkaa myös kohta olla korjuukokoista.
Tänään kävimme jatkamassa juhlintaa Millanin, tyttäremme kummitädin, luona rääppiäiset mukanamme. Olin tehnyt netistä löytyneiden ohjeiden mukaan vegaanista voileipäkakkua, suklaakakkua ja marjajuustokakkua (kauralevitteestä). Otin tietoisen riskin, kun tein sellaisia tarjoomuksia, joita en ollut itse ennen kokeillut. Kaksi kolmesta oli ihan nappijuttuja, marjajuustokakku oli itselleni pieni pettymys, sanoisin, ettei vaivan väärti. Mutta en sitäkään enää yhtään pahoittele, kun diabeetikkomieheni mielestä se oli parasta. Pitkään kyllä mietin, pitäisikö kuitenkin olla se täytekakkukin, eikö sitä pitäisi olla joka juhlassa. Mutta tyttären mielestä sitä ei tarvittu, kun hillaa eli suomuurainta oli kuitenkin tarjolla juustoleivän/ leipäjuustoa kaverina.
Suklaamoussekakkua teen kyllä vegaanisena niihin toisiinkin juhliin, mutta muu tarjottava vielä mietinnässä. No, ainakin sitä täytekakkua silloin.