Taimi- ja kylvöpäivitys numero sejase

Me teimme taannoin Millanin kanssa yhteistilauksen. Yhdestä taimifirmasta, molemmat tilasimme perliittiä ja lannoitekäpyjä, mutta Millan tilasi myös muutaman taimen. Mä laitoin tilauksen menemään netin kautta, ja saapumisosoitteeksi tämän kaupunkikodin osoitteen. Maanantaina tilauksemme oli sitten lähtenyt liikkeelle, ja sain siitä ilmoituksen ja lähetyksen seuraamislinkin. Tarkoitukseni olikin tänään töiden jälkeen tsekata, joko paketti olisi tullut, mutta väsytti niin ja sitten unohdin ja piti lähteä lauluharjoituksiin. Sieltä palattuani vihdoin pääsin postin sivulle seurantatunnuksella ja totesin, että kyllähän lähetys oli jo tänään yhdeltä ollut perillä, vaan en sitä enää tälle illalle ennättänyt hakea, kun posti oli jo mennyt kiinni siinä vaiheessa. Mrrrr... no, täytyy toivoa, että taimet ovat säilyneet suurinpiirtein friskeinä. Huomenna meinaan ajella suoraan töistä kaupungille, niin ei tarvi jännätä, miten taimien käy tuulessa. Tänään ainakin tuuli rajusti, kun pyöräilin harjoituksiin. Ja tulee sitä pyöräilyä mulle ilman postireissuakin huomenna, kun olen luvannut olla illalla säestämässä kitaralla yhteislauluja kotiseuroissa, viisikielisestä laulukirjasta.
Eilen laitoin tuoksuherneet likoamaan ja tänään kylvin ne vessapaperihylsyihin. Toivottavasti lähipäivinä riittää aurinkoa, että saavat kylliksi lämpöä itääkseen. Punarevonhäntä, jota kylvin myöhässä, oli tullut nopeasti pintaan, melkein yhtä nopeasti iti purppuratulikukka, mutta risiini ei vielä näytä mitään itsestään. Eikä balkaninkellokki.
Huomenna ehtinen uudelleen istuttaa Millanin taimet, jotta pärjäävät hallussani pääsiäiseen asti, jolloin seuraavan kerran treffaamme.

Lumihiutaleita hiljalleen...

Ja taas satelee lunta hiljoksiin. Äsken kuunneltiin jumalanpalvelusta netin kautta yhdestä kotitkirkoistamme ja söimme pitsaa ja salaattia, jälkiruuaksi eilisen täytekakun rippeitä. Rupeamme tekemään vähitellen lähtöä. Olen nyt kiertänyt kastellen huonekasvit ja talvettuvat. Annoin taas kaikille myös lannoitetta kasteluveteen liotettuna. Viime kesänä ostamani verenpisara on yksi ilonaiheistani. Otin siitä viimeksi käydessämme pistokkaita juurtumaan yhteen Kodin kukilta tulleeseen taimilokerikkoon, mutta verenpisara taitaa tykätä, mitä enemmän vain sitä leikkaa. Kannoin vintille osan eilen istuttamista mukulakukista, osa mahtui peräkamarin ikkunalle verenpisaran ja pelargonioiden väliin.
Mies kuuluu tiskaavan (kirjoitan iPadilla, joka välillä "korjailee" tekstiäni, äskeisen virkkeen se muutti muotoon "mies kuuluu tiskaamaan", en kehdannut jättää moiseen seksistiseen muotoon). Minä keräsin kylmältä vintiltä mukaani jotain pääsiäiskoristeita ynnä rekvisiittaa, jota luultavasti tarvitsen koulussa ennen pääsiäistä. Täälläkin hivenen levitteli pääsiäiskoristeita, mutta ehkä lisää sitten, kun tulemme seuraavan kerran pääsiäislauantaina. Josko itsekin ryhtyisin tekemään jonkinsortin loppusiivouksia, niin on taas mukava palata. Ja semmoinen homma pitää muistaa vielä tehdä ennen lähtöä, että kuskaan kasvihuoneesta yhden multapussin lähemmäs sisääntuloa, niin Millanin ei tarvitse kylällä käydessään raahata säkkiä kasvihuoneesta saakka pihan poikki autonsa kyytiin. Mulla on viime syksynä ostettuja puutarhamultasäkkejä, joista olen saanut kylvöihin ja koulimiseen. Kysyin Millanilta eilen, haluaisiko hänkin, ja kyllä hän haluaisi yhden pussin. Kylvömultaa kun myydään niin pikkuisissa pusseissa, ja dahlian mukuloille ei ihan pieni erä piisaakaan.
Tuumasta toimeen.

Huhtikuu humauttaa

Kanttorilan kulmilla sateli lunta pitkin aamua, mutta mies ei ruvennut kolaamaan. Meinattiin, että turhaa rehkimistä, kun se kohta sulaa kuitenkin pois. Niinhän se suli perjantainakin. Ennen matkaan lähtöä säätiedotuksissa varoiteltiin, että Pohjanmaalla ja Etelä-Pohjanmaalla on surkea ajokeli, mutta kun tänne asti ehdimme, kaikki lumi ja sohjo oli kadonnut teiltä.
Illalla emme jaksaneet ryhtyä oikein mihinkään, vaikka olimme perillä toki ihan valoisan aikaan. Tai siis kyllä mies jaksoi virittää valkean takkaan. Mutta meinaamani kukkamukuloiden istutuksen esikasvamaan päätin jättää suosista aamuun sillä oletuksella, että aamulla tarkensi jo paremmin. Käytin illan kirjoittelemalla Millanille kirjeen pätkää, jonka vein hänelle tänään samalla, kun kävimme viettämässä synttäreitäni hänen kanssaan.
Millan kertoi nähneensä jo kerran kyykäärmeen kerällä lämmittelemässä tällä viikolla, kun oli ollut oikein lämmin päivä. Ei ollut ollut kauhean ilahtunut näkemästään. Koiran kanssa metsässä ulkoillessa joutuu käärmeisiin suhtautumaan vakavasti ja varovasti.
Me sen sijaan teimme pari huomattavasti mukavampaa kevätbongausta. Eilen ensimmäinen töyhtöhyyppähavaintomme tälle keväälle. Vanhoista merkinnöistä huomasin taannoin, että jonain vuonna ei niin kauan sitten olin nähnyt töyhtöhyyppiä viikon pari aikaisemmin. Tänään sitten katselimme säälien peippotyttöä, joka lumisateessa tuli etsimään vahvistusta lintulaudaltamme.
Juu, kyllä mä ennätin ne gladioluksen, ruostekukan ja freesian mukulat/sipulit istutella esikasvamaan, ja täytekakunkin ehdin täyttää ja koristella ennen kylään lähtöä. Meinasin ensin hätäillä, ettei mulla ole tarpeeksi istutusastioita, kun unohdin ottaa koululta mukaan niitä maitopurkkeja, jotka olin keittiöltä valmiiksi hakenut luokkaan jemmaan. (Meillä koulun keittiöllä fiksusti jemmaavat yhtä sun toista - munakennoja, maitopurkkeja, margariinirasioita ja isompiakin muovirasioita -  askarteluvärkeiksi yms. tarpeisiin.) Mutta oli minulla muutamia maitopurkkeja kerättynä, ja tulomatkalla tänne taukopaikalla kaivoin ABC:n kassan roskiksesta kuittien seasta pilkistävät korkeat kertakäyttömukit följyyni. Loppuja mukuloita istuttelin sitten isompiin kukkapurkkeihin useamman sipulin rykelminä.
Ensi viikonloppuna tulee jälleen pakollinen tauko Kanttorilavisiitteihin, mutta pääsiäislomalla ehtii taas tulla tsekkaamaan tilannetta, joko huhtikuu onnhumauttanut kaikki lumet veks ja joko jostain jotain pilkistää. En nyt sitten vielä ole uudestaan yrittänyt käydä lapion kanssa maa-artisokkaa tonkimassa. Jospa kokeilisin parin viikon päästä.
Ensi kesälle suunnittelemani sukutapaaminen Kanttorilassa on myös jo polkaistu alkuvauhtiin. Se tapahtukoon.

Juhlahkovalmisteluita

Vaikken nyt mitään pyöreitä vuosia ole täyttämässäkään, niin aina sopii juhlia. Pyöräiltiin äsken lähikauppaan ostoksille, kakuntäyte- sekä coctailtikkuvärkkejä lähinnä. Tänään hyydytän tyrnikakkua opettajanhuonetta varten huomiseksi ja leivon kauralastuja oppilaita sekä lauantain juhlintaa varten. Meillä on oppilaiden kanssa muutenkin juhlapäivä huomenna, kun heidän entinen luokkatoverinsa pistäytyy kylässä. Aiomme koristella pääsiäismunia sitten porukalla. Mulla on puhallettuna lähemmäs 60 kananmunaa koristeltavaksi, pääasiassa servettipapereilla päällystäen, niin kestävät paremmin särkymättä. Linnunpesäthän me jo värkkäsimme koivunrisuista, joita mies keräsi kaupunkikodin pihalta kaadetusta koivusta isoon jätesäkkiin, jonka viime perjantaina kuskasimme koululle. Kanttorilan koivurisut menevät hakkeeksi joko kompostinkuivikkeena tai kateaineena käytettäväksi, vaikka mukavahan se olisi, jos osaisi jotain puutarhakoristeita väsätä risuista.
Millan antoi jo viime viikonloppuna synttärilahjan matkaamme, ja eilen sen sitten avasin hivenen etuajassa. Sain mm. lämpömittarin kasvihuonetta varten, sellaisen mistä näkee myös sen, kuinka matalalla yölämpötila on käynyt.
Yksi homma mun tarttee hoitaa kyllä ennen kuin ryhdyn kyökkipuuhiin. Kuopus on paraikaa käymässä asioilla, ja sillä välin aion vallata yläkerran huoneen kylvö- ja koulimisaskareisiin. Kylvän ainakin ne Millanin risiinit, ehkä paria perennaakin, ja koulimista vailla ovat ainakin tomaatit ja chilit, miksei samettikukatkin. Se vain harmittaa, etteivät Kodin kukilta tilatut kastelukiteet ja lannoitekävyt ole vielä tulleet. Olisin saanut niitä laittaa samalla, kun koulin.

Vielä viikonlopusta

Viime viikonlopun lyhyellä Kanttorilan visiitillämme ennätin tehdä jo puutarhakierroksenkin pari kertaa, vaikkei sieltä mitään kukannuppuja vielä pilkistele. Eka kierros alkoi siitä, että vein linnuille ruokaa ja jatkoin matkaani omenapuiden alitse kasvimaan ja perennapenkin välistä ja edelleen seuraavan perennapenkin viertä. Ei näkynyt jänisten tuhoja hedelmäpuissa eikä pensasmustikoissakaan. Lumikerros oli paikka paikoin ohentunut olemattomaksi. Toiselle kierrokselle otin lapion mukaan, ajatuksena tsekata, löytyisikö maa-artisokan mukuloita mullan alta. Mutta eihän lapio pystynytkään routaiseen maahan. Noinkohan jo ensi viikonloppuna saisi lapion uppoamaan? Tällä hetkellä sää ei kyllä siltä näytä. En ollut suojannut ruusuja enkä kärhöjä syksyllä. Kenties niitä oli turhaa suojata enääkään, mutta kärräsin kuitenkin niiden päälle koivun risuja. Muistin kuitenkin, että paistaa se aurinko risukasaankin, joten  lisäpeitteeksi  hain kompostikuivikkeeksi jemmaamiani omenapuun lehtiä. Saimme miehen kanssa puuplassin siistiksi ennenkuin lähdimme kyläreissulle.

Maata menossa

Nukkumaan pitäisi kohta itsensä prissata. Ei liene viisasta ennen maatamenoa touhata netin kanssa, mutta jos muutaman rivin...
Meni vähän myöhälle tänä ehtoona, kun rupesin leipomaan, ensin nisua ja lopuksi vielä kakkupohja uuniin. Se on viikonloppua varten. Menemme Millanin luo kakuttelemaan tulevana aprillina. Viime lauantaina hän tarjosi meille herkullista härkis-juureslaatikkoa, jälkiruuaksi sitruuna-marenkijäätelöä, herkullista sekin. Nyt olisi minun vuoroni tarjota synttärikaffeet, mutta kylläkin Millanin luona. Koska ei hän nykyisellä sähkökunnollaan kestäisi Kanttorilassa hetkeä kauempaa, niin turha rasittaa vähän tähden ja huonontaa vointia, kun voin aivan hyvin kuskata kakun matkassamme. Mukavaa saada juhlia ikääntymistä pitkäaikaisimman ystävän seurassa. Toki varsinaista merkkipäivää vietän työn merkeissä, ja tarkoitus on tarjota jotain työkavereillekin.
Niin että lisäkylvöt on vielä tekemättä, kun tuli tämä leivontainspiraatio. Millanilta sain jo koulittuja tomaatintaimia, Romaa yms. lajikkeita. Ensi viikonloppuna tarkoituksenani on ehtiä juhlinnan lisäksi myös istuttaa ruostekukan, gladioluksen yms mukuloita maitopurkkeihin.
Mutta ennen viikonloppua on tiedossa vielä ainakin lelupäivä, lauluseurat, matikan koe, tarviketilaukset ja pääsiäismunien koristelua. Nyt kunat ja pää tyynyhyn!

Fyysisesti ja konkreettisesti terveisiä Kanttorilasta

Tulimme melkein kolmen viikon tauon jälkeen piipahtamaan maalla. Lähdettiin suoraan töistä, niin oltiin perillä kauan ennen iltahämärää, joten ehdittiin hetken olla pihahommissa. Talvilomareissullamme täällä käydessämme mies kaatoi riihen päädystä naapurin puolelle kallistelevan koivun, jonka rungon hän nyt sitten sahasi kannettavan kokoisiksi pätkiksi. Minä katkoin ja kuskasin oksia hakkuupölkyn luo, jonkin verran jo niistä pilkoin kirveellä hakkeeksi permakulttuurin periaatteiden mukaisesti. Sitten kokeilin hakata kompostorin alaluukun takaa jäätynyttä biojätettä irti. Se oli oikeastaan alkanut jo sulaa, mutten minä silti kauaa ja paljoa jaksanut irrotella. Sekoittelin vielä yläkautta kompostoituva jätettä, joka jonkin verran näyttikin painuneen kasaan viime näkemästä. Yläosa kompostorista on ihan sulana. Kaupunkikodin kompostori puolestaan on sula pohjaan asti ja siellä käy kova pöhinä, höyry vain nousee.
Ennen kuin palasin sisään, hain vielä kottikärryillä kasvihuoneesta yhden puutarhamultasäkin kuistille. Halusin sen sisälle lämpenemään, että voin ensi viikonloppuna alkaa istuttaa galdioluksen yms. mukuloita purkkeihin. Yllätyin, että multasäkit olivatkin pehmeitä ja sulan tuntuisia, kun viimeksi kokeillessani ne olivat jäätyneitä ja kovia. Kaipa aurinko on alkanut päiväsaikaan lämmittää kasvihuonetta, vaikka siellä onkin ovi auki.
Äsken kävin vielä läpi siemenpusseja ja valkkasin taas joitakin mukaan otettavaksi ja esikasvatettavaksi. Muutaman pussin laitoin samaan kassiin Millanille menossa olevien lehtien kanssa, jotta muistan häneltä huomenna kyläreissulla kysyä niiden mahdollisesta esikasvatuksesta. Niinkuin vaikka risiinin, joiden myrkyllisiä mutta kauniita siemeniä sain häneltä viime syksynä.
Noiden huonekasvien ja talvettumassa olevien puutarhakasvien takia lähinnä lähdimme käymään, koska kolme viikkoa on ihan yläraja, jonka ne pärjäävät kastelematta. Mutta kyllä tänne muutenkin on mukava tulla, vaikka lyhyeksikin aikaa. Lähdemme huomisen kyläreissun jälkeen jo takaisin kaupunkia kohti, meillä kun on Marianpäivänä kirkkohommia. Mies on tekstinlukijana ja minun on tarkoitus parin muun naisen kanssa palvella musiikissa parin kipaleen verran.
Sen verran vielä mainitsen, että pyynnöstäni poikettiin tulomatkalla kirppiksellä. Halusin nähdä, vieläkö siellä olisi tallella se toinenkin lasitähti, jonka parin olin jo aiemmin ostanut Kanttorilan ikkunalle.  Aikaisemmin ostamani oli euron verran halvempi, koska se oli vähän kuluneempi ja siitä puuttui sisältä tuikkukynttilän pidike, joka kallimmaassa ja kauniimmasta oli tallella. Koskapa punatähti oli yhä tallella, ostin senkin. Nyt täytyisi löytää sille ripustusketju ja sitten vaihtaa se ikkunan edessä roikkuvan lehtikaktuksen tilalle. Kaktus kun kai kukkisi paremmin lähempänä ikkunan viileyttä. Valosta puhumattakaan.