Tänään oli ensimmäinen loman jälkeinen koulupäivä. Oli tavallaan pehmeä lasku, kun maanantai on lyhyt päivä. Silti kotiin päästyäni nuokuin pöydän ääressä. Ottaa taas aikansa päästä rytmiin. Sunnuntaina nukuin kahdeksaan asti ja vaikka menin ajoissa nukkumaan, nukuin katkonaisesti.
Meinasi tehdä tiukkaa, mutta sain kuin sainkin tehtyä kaikki ne pihatyöt, jotka olin ajatellutkin ehtiä loman aikana. Porkkanat olisi kyllä ollut hyvä nostaa ennen kuin lähdimme sukulointireissulle pohjoiseen. Lauantaina lumeton kasvimaa oli jäätynyt jo niin kohmeiseksi, että sain hakata lapiolla tosissani. Osa porkkanoista nousi jäisen multapaakun mukana, vein ne sitten multineen kellariin sulamaan, niin kyllä ne sitten irtosivat. Muutamat purjoni ovat yhä nostamatta, mutta ainakin ennen ovat olleet vielä keväälläkin syötävässä kunnossa, jos ovat silloin vielä olleet maassa.
Kävimme sitten lauantai-iltana vielä kolmannenkin kerran Ruusurannassa tyhjäilemässä ja pakkailemassa. Mies kasasi loput arvokkaat koira-aitauksen osat ynnä koirankopin peräkärryyn, minä mm. pengoin "poistokirjoja" (yksi vaatekaapillinen lähinnä kaunokirjallisuutta olisi menossa kiertämään, kun tietäisi vain mihin ja miten) ja otin tavalliset ja sähkösuojaverhot alas ikkunoilta ja toin ne pyykkinarulle tuulettumaan. Sunnuntaina mies nukkui vielä myöhemmälle kuin minä, joten tosi-kirkko jäi nyt väliin. Ensi pyhänä paremmat mahikset, kun saadaan yksi lisätunti.
Huomenia, kellojen siirtoyön jälkeistä aamua. Aamujen aamua sanoisi N Tarvajärvikin. Kummallinen talven alku, lehmukset ovat vielä ihan vihreinä ja monilla juurekset tosiaankin maassa. Joessa on vesi kovin tummaa ja hidasliikkeistä, enteilee pikkuhiljaa jäätymistä.
VastaaPoistaKesäaika kun päättyi, niin tänne satoi ensilumen. Se tosin taitaa sulaa pois viikon sisällä, jos Forecan ennuste pitää kutinsa. Huomasin sitten, että minulta oli unohtunut myös palsternakat maahan. Yritin hakata lapiolla irti, osan sain, osa tuli kauhean multamöykyn mukana, mies sen kantoi kellariin, kun.en itse jaksanut.
Poista