Eilen töistä talvilomalle lähdettyäni autossa nukutti kunnolla. Kotiin päästyäni ja välipalan nautittuani kääriydyin makuupussiin sohvalle ja nukuin melkein tunnin, miesten yhdistelmähiihdon ajan. (Sen verran kuulin unen läpi, että Arvin jalka on paskana.) En sitten jaksanutkaan muuta kuin kirjoittaa kirjettä ja lukea vanhoja kirjeitä.
Millan antoi pari viikkoa sitten minulle pussillisen kirjoittamiani kirjeitä luettavaksi ja säilytettäväksi (kenties siksi kunnes Millanilla on uusi koti). Kun eilen sitten luin niistä loputkin, niin löysin yhden unohtamani unen, jonka olin kertonut Millanille kirjeessä.
Viime vuosina minulle on joka kesä tullut käsivarsiin, ranteisiin tai peukalohankaan ankarasti kutisevaa ihottumaa, jokin allerginen reaktio, jota olen sitten raapinut verille ja käsi on ollut tulehtunut pari viikkoa tai pidempään. Eräänä kesänä olin sitten nähnyt unta, että olin tohtori Kiminkisen vastaanotolla, mutta en pyynnöstä huolimatta kehdannut näyttää hänelle käsivarsiani. Kiminkinen sanoi minulle - suorasukaiseen tapaansa - että tule sitten takaisin, kun käsi irtoaa...
Tänään jaksoin aloitella lomapuuhia pesemällä koneellisen pyykkiä ja koulimalla orvokkeja. Suunnitelmissa lisäksi ainakin huonekasvien suihkuttelu ja mahdollinen mullanvaihto sekä sukulointia. Ainakin yksi työhomma pitäisi myös hoitaa jossain välissä, uuden istumajärjestyksen mietintä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti