Tänään kävi aamulla kova puhuri, jotenkin sopii helluntain raamatulliseen aiheeseen, samoin kuin sade, joka alkoi sillä välin kun istuimme kirkossa.
Sain eilen siskolta pussillisen kesäkukkasiemensekoitusta. Sateen ansiosta oli otollinen aika kylvää siemenet. Tein kylvökselle tilaa muuripenkin laitaan, istutin siihen myös pistokkaasta kasvattamani ohotanmarunan, toisen kaveriksi. Istutin myös gladiolukset ruukkuihin, joihin myöhemmin lisään keijunmekkoa ja päivänsineä.
Yritin vähän raivata pihalla rompetta piiloon, ties vaikka kattofirman mies tulisi pian taas droonillaan ottamaan kuvia. Hän oli jo kerran käynyt juuri kun olin levittänyt kylvöjen päälle resuja kateharsoja lintusuojaksi - ja kun olin sanonut miehelle, että nuo pitäisi sitten ehtiä ottaa pois ennen kuin remonttimies tulee kuvaamaan... Mies oli yrittänyt välittää viestini kuvaajan yllättäen ilmestyttyä, mutta hän oli silti räpsinyt kuvat. Onneksi ei kuitenkaan ilman lupaamme mitään julkaise.
Tarhavarjohiippaa intaantui kukkimaan enemmän kuin ennen. Ehkä se sittenkin tykkää myös valosta, jota se nyt saa enemmän, kun pihlajavanhus kaadettiin.
Tänä keväänä - toisin kuin viime keväänä - piisaa taas niin kirsikan, luumun kuin omenankin kukkia ❤️ Otin illan hämyssä kuvan, johon halusin mukaan myös narsissit itselleni muistutukseksi, että tämänväristen sipuleita toinen sisko toivoisi omaankin puutarhaansa, ja tulee saamaan.
Kirsikan juurelle istuttamani hopeatäpläpeippi näyttää menestyvän. Viime syksynä istutin sitä jo kolmanteenkin paikkaan, kun ensimmäisessä se näytti hieman hiipuvalta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti