Trafiikkia

Täällä Kanttorilan kulmilla talviloma oli jo männäviikolla. Se meinaa, että koululaiset kulkevat tuossa naapurissa. On ollut jotenkin hauskanhaikeaa nähdä tuttujen linjapiilien huristelevan aidan takana kohti koulupysäkkiä. Joku vuosi sitten kuljin niillä töissä.
Eilen illalla kun istuimme olohuoneen sohvalla, olin kuulevinani ulkoportailta jotain kopinaa. Ehdotin miehelle, onkohan joku ovella, ja mies lähti katsomaan. Kovaäänisestä juttelusta ulko-ovella tiesin kuulleeni oikein. Ovikellon patterit olivat taas kulahtaneet, mutta kopistelu kuului yhtä lailla. Sen verran sain selvää miehen keskustelusta ovelle tulleen kanssa, että tulija haki aivan eri ihmistä kuin keitä Kanttorilassa tätä nykyä asustelee. Jälleen kerran täältä haettiin meitä edeltäneiden asukkaiden edeltäjiä. Eivät he hamoos ole, kun heidän postilootansa on meidän laatikon kanssa samassa telineessä, joten luultavasti ihan oikeaan tupaan mies tiesi kyselijän ohjata. Edellistä edellinen Kanttorilan isäntä on ilmeisesti LVI-alalla, mikä selittänee hänen suosionsa paikallisten asukkaiden keskuudessa.
Tänään olen innostunut ompeluiden lisäksi siivoilemaan. Se kävi jälleen kuin vahingossa. Asiat johtavat toiseen. En muista edes, miten tulin aloittaneeksi jääkaapin pesun. Tai muistan, mutta se on liian pitkä ja tyhmä juttu kerrottavaksi. Sen verran mainittakoon, että Kanttorilan jääkaappi on joulun jälkeen ollut pois kytkettynä, kun keittiön eteisen kylmäkomero toimittaa talvisaikaan suvereenisti jääkaapin virkaa, joten mitään suuria jääkaapin tyhjäys- saati sulatusoperaatioita ei tarvittu. Jääkaapin pesua ennen olin jo aloittanut keittiön lattian pesun, jota sitten jatkoin, kun kaapista pääsin. Olin juuri saanut lattian jonkinmoisen malliin ja ehtinyt lämmittää itselleni mikrossa hernerokkaa, kun näin keittiön klassista, että pihaan ajoi iso paketttiauto. Jopas jotain! Lisää ihmisiä Kanttorilan kulmilla! Huusin taas miestä avuksi. En minä ujo ole, muuten vain ihmisarka, umppoo ja mettäpöyröö. Mies meni ovelle, mikä olikin järkevä ratkaisu, sillä siellä oli kulkukauppiaita liikkeellä, ja sellaisten kanssa mies pärjää minua paremmin.
Ettei sosiaalisuus tähän tyssäisi, meillä on sovittuna huomiselle iltapäivälle piipahdus Ruusurannassa Millanin luona. Illaksi tarkoitukseni on päästä tuhkakeskiviikon iltatilaisuuteen kirkkoon. Torstaille ei vielä ole suunniteltu ohjelmaa, mutta perjantaille sitäkin enemmän, kun on tiedossa sukulointireissu. Samalla mokioomien vaihtoa siellä sun täällä. Vien siskolle nukkekotiaskarteluun tilpöhööriä, ja serkulla on puolestaan jemmassa kummitätini muutossa ylijäänyttä kolesta, joita me sisarusten kanssa sitten keskenämme jaellaan.
Ei tämä lomailu ehkä sittenkään niin tylsää ole kuin miltä meinasi sunnuntai-iltana jo tuntua.

Hyllyyn täytettä

Mainitsin jo aiemmin taannoisen kirjastovierailustamme ja poistokirjojen ahnehtimisesta. Ilmaiset kirjat jäivät toistaiseksi osakekolmioon, mutta cd:t otin koekuunteluun. Autoradion cd-soitin ei toiminut, onneksi päätin testata sitä sellaisella levyllä, joka minulla oli jo ennestään. Sinne se jäi jumiin.
Mutta mutta... sainpa vain Kanttorilan hyllyynkin täytettä. Aivan muilla asioilla kävimme paikallisessa kirjastossa tuossa sadan metrin päässä. Etsin farkkujen uusiokäyttökirjaa, joka minulla on ollut ennenkin lainassa. Nyt lomalla olen ajatellut käyttää sitä mukanani raahaamaani ompelukonetta. Farkuista uutta -kirja oli lainassa, mutta se on nyt tilauksessa. Olimme jo lähdössä kirjastosta, kun huomasin poistokirjahyllyn edessä lattialla kirjakassin, josta pilkotti tuttu fontti. Uskomatonta! Sain kassillisen Terry Pratchetteja kahdella eurolla!

Meillä on miehen kanssa suunnitteilla osallistua kesällä kirppistapahtumaan. Silloin olisi tarkoitus yrittää päästä eroon myös turhanpäiväisistä kirjoista. Mutta kyllä minä meinaan niitä jo alkaa hyllystä karsia, että Pratchett saa tarvitsemansa tilan.

Ensimmäinen lomapäivä

Kevät keikkuen tulee ja uusi lumi vanhan surma. Muun muassa näillä sanonnoilla psyykkaan itseäni. Loman ensimmäinen päivä koitti tuulisena pyrytellen. Välillä aurinko kävi näyttäytymässä, mutta muuten ei ole ulkona viihtynyt edes lintulaudan väki.
Taannoin kun pakkanen kävi muutaman päivän ajan tähänastisen talven pohjalukemissa, tyhjäsin arkkupakastimen pahvilaatikoihin pihalle, sulatin ja pesin arkun ja inventoin pakasteet takaisin. Päätin jo silloin, että isoista punaherukkarasioista täytyy päästä eroon keittämällä marjat mehuksi kellariin.
Just ennen loman alkua keksin, että jääkaappipakastimenkin voisi tyhjätä ja pestä. Joka tapauksessa kuskaisimme jääkaapin sisukset aika tyystin muassamme Kanttorilaan, niin samalla voisi siirtää pakastinosasta vähäiset pakasteet arkkuun. Mies teki työtä käskettyä ja perjantaina töistä palattuani hän oli tyhjännyt ja pessyt jääkaappipakastimen.
Tänään keitin punaherukat mehuksi. Juuri muuta en sitten ole tänään saanutkaan aikaan. Paitsi että kun lämmitin uunin pullojen desinfiointia varten, niin tein sitten uunin lämpöön vähän kahvileipää paistumaan, kun olin saanut pullot pois uunista ja täyteen mehua.

Kuljetin enimmät kylvöt mukanamme Kanttorilaan. Kylmäkäsiteltävät perennakylvöt jätän kellariin muutamaksi viikoksi, mutta kesäkukkakasvustot kuskaan takaisin loman päätyttyä. Ne vaativat valvontaa ja päivähoitoa. Vaikka hoidosta huolimatta joka kerta osa taimista tuhoutuu. Toivon vain, että mustista petunioista jäisi henkiin kuitenkin edes pari kolme. Petuniat ovat olleet minulle haasteellisimpia taimikasvatettavia.
Toin myös ompelukoneen mukanani. Siksi kävin hakemassa vintiltä farkkuilkkulaatikon. Paitsi että toin ensin väärän loodan. Sekin piti sitten tonkia (matonkudevärkkiä ja nukenvaatekankaita).
Kollega kysyi eilen lomasuunnitelmistani, että aionko tehdä koulutöitä. Vastasin, etten. Mutta en ollut ihan rehellinen. Minun pitäisi tehdä yksi asia, vaikka se ei olekaan pakollinen. Se on tavallaan työasia, mutta toisaalta ei ole. Enempää en tässä vaiheessa paljasta. Ja voi olla, etten paljasta tämän enempää myöhemminkään.
Mutta yhden seikan sentään paljastan. Loma alkoi sikälikin iloisissa tunnelmissa, että sain tyttäreltäni ihanan viestin. Hän on mennyt poikaystävänsä kanssa kihloihin, ja häätkin ovat luvassa ensi vuonna. Tuosta jutusta minulla oli heti alusta asti hyvä fiilis, olen onnellinen ja täysin luottavainen heidän tulevaisuutensa suhteen.

Loman korvalla

Tiistai meni kaupunkireissulla, hammaslääkärin jälkeen asiointeja, piipahdus esikoisen luona ja ennen lauluseuroja vielä ajanviettoa kirjastossa. Sattui somasti, kun siellä oli poistokirjojen myynti muuttunut loppujen lahjoitukseksi. Tongimme molemmat mukaamme kaikenlaista omien mieltymystemme mukaan, minä löysin mm. askartelukirjoja ja gospel-levyjä, mies mehiläishoitoa, teologiaa ja tutkimusmenetelmiä.
Eilisiltani meni sitten kokeiden korjauksessa, joten tänään vasta sain aikaan ne aikomani kylvöt, chilit ja sellerit.

Huominen koulupäivä vielä ja sitten reilu viikko Kanttorilassa ”lomaillen”. Loman jälkeen luokkaamme tulee taas yksi oppilas lisää. Hän on kuitenkin vanha tuttu kolmosille, paluumuuttaja, joten siinä mielessä ei huolta. Tänään hiihtopäivän jälkeen jäin siivoilemaan luokkaa ja tein samalla uudelle tytölle nimilapun istumajärjestystauluamme varten. Huomenna pitäisi muistaa vielä hakea häntä varten tyhjä pulpetti naapuriluokasta, niin melkein kaikki tärkein on valmiina kouluun paluuta varten.
Lomareissuamme varten meinaan pakata mukaan ainakin ompelukoneen ja turpoamassa olevat perennakylvöt viedäkseen ne kylmäkäsittelyyn Kanttorilan kellariin. Ilmeisesti minun pitäisi kuskata mukaan myös jo pintaan tulleet kesäkukkakylvöt, etteivät pääse viikon aikana kuivumaan.

Siemeniä

Toissaviikkoisen haipakan (= ei yhtään vapaailtaa) takia meinasi keijunmekon kylvö viivästyä tänäkin vuonna, mutta nipistettiin sitten sen verran Kanttorilaan lähdöstä, että perjantaina töistä palattuani tein ensimmäisiä kylvöjä.  Keijunmekon lisäksi kylvin mustaa petunia, punaista ahkeraliisaa sekä sekavärisiä orvokkeja.
Tällä viikolla on tarkoitukseni kylvää chilipaprikaa, mutta vielä en ole ehtinyt. Tänään oli hammaslääkärireissu ja muuta asiointia kaupungissa. Jospa huomenissa.
Toin viime viikonloppuna Kanttorilasta nipun perennansiemenpusseja, joista sitten ripottelin siemeniä kostumaan multaan viilipurkkeihin rei’itetyn kannen alle. Tarkoitus on kuskata potit loman alkaessa Kanttorilan kellariin kylmäkäsittelyyn.
Teimme Millanin kanssa siementilauksen, ja viime viikonloppuna Millanin luona poiketessamme sainkin jo siemeneni. Valkoista ritarinkannusta, ruusunätkelmää, aikaista maissia ja porkkanaa, jonka pitäisi pystyä pitämään porkkanakärpäset loitolla.

Mies osti mangon, jonka herkuttelimme jälkiruuaksi. Luin netistä ohjeet mangon siemenen kasvatukselle, joten kokeilin lyhyen liuotuksen jälkeen, onnistuuko kovan kuoren halkaisu ilman, että siemen vioittuu. Taisi onnistua. Nyt tuo iso möltti on sekin kostumassa, jos vaikka itu alkaisi pukata esiin.

Niin keijunmekko, orvokki, petunia kuin ahkeraliisakin ovat jo nousseet pintaan ja saavat päivittäin hetken lisävaloa miehen asentamasta lampusta. Keijunmekkoa on tarkoitus koulia myöhemmin oppilaiden kanssa, jotta saavat jokainen kasvattaa äidilleen kesäkukan. Mustan petunian siemenet keräsin paikallisen puistoalueen istutuksista. Ahkeraliisan siemenet sain Millanilta. Orvokinsiementä on mm. äidin haudalta.

Ensi jouluksi

Tytär kyseli venäläishenkisiä pöytäliinoja, koristeita tai astioita, kun he poikaystävän kanssa suunnittelevat blini-illan järjestämistä. Jotain tiesin löytyvän, mutta kiertelin silti myös 4H-kirppiksellä. Otin siellä kuvia kaikista mahdollisesti tytärtä kiinnostavista esineistä ja lähetin hänelle näytille. Hän oli itsekin tehnyt jotain krippislöytöjä, mutta ostin silti pari pöytäliinaa, koska ne sopisivat Kanttorilaan - ja minun makuuni - vaikkei tytär niitä tarvitsisikaan.
Kerättyäni eräänä viikonloppuna Kanttorilasta mukaani kasan pöytäliinoja sekä pari marinmaalaista koriste- esinettä kävimme pohjoisen pikavisiitillä ensin anoppia katsomassa ja sitten tyttären luona. Hän valitsi pari pellavaliinaa, joten sain tuoda kuvan tulppaanikuvioisen liinan saman tien Kanttorilaan.

Viikonloppuloma talvilomaa odotellessa

Olipa hektinen viikko. Kirjoitin sunnuntaina Millanille ystävänpäiväksi kirjeen, jossa väitin, että minulla olisi alkavalla viikolla vain yksi vapaailta, maanantaina. Mutta muistin väärin. Ei minulla ollut maanantainakaan vapaailtaa, kun silloin oli koko koulun yhteinen vanhempainilta. En sitten saanut vieläkään korjattua äidinkielen kokeita kuin vain kolmasluokkalaisten osalta. ”Onneksi” nelosilla itselläänkin oli enimmäkseen hektinen viikko, niin eivät muistaneet krävätä kokeitaan enää loppuviikosta.
Tiistaina oli jälleen jokatoisviikkoiset lauluseurat, joissa mies piti seurapuheen ja joissa minä säestin lauluja. Keskiviikkona lähdimme heti töitten jälkeen sukuloimaan. Ensin kävimme tapaamassa miehen iäkästä äitiä ja paluumatkalla poikkesimme tyttären luona vaihtokaupoilla. Vein mm. pöytäliinoja ja muuta matskua venäläishenkistä blini-iltaa varten, jota tytär poikaystävänsä suunnittelee järjestää. Sain tilalle kolme laatikollista kierrätyskamaa. Jos vaikka varaisin lopulta kirpparipöydän paikallisesta... Torstai-iltana meillä olisi ollut kaksikin menomestaa, valitsimme raamattuluennon (galatalaiskirjeestä).
Kiireen ja tekemättömien töiden (kokeet ja kylvöt) lisäksi hermojani tällä viikolla kinnasi  Virsivisa, jossa meidän luokaltamme oli mukana kaksi joukkuetta ja joka järjestettiin meidän koulullamme. Järjestelyvastuu painoi niin, että parikin yötä näin levottomia unia kilpailuista. Aamuyöstä heräsin tuulenkohahdukseen, joka aiheutti jonkin rämähdyksen, saman tien hereille havahduttuani rupesin miettimään työasioita ja kesti taas aikansa, että sain uudestaan unen päästä kiinni. Mutta nyt on visa visailtu ja ensi viikko voi olla vaihteeksi normaali työviikko.
Minulla on ollut jo pitkään mielessä, että pitäisi ainakin keijunmekot ehtiä kylvää, kun viime keväänä muistin niiden kylvön turhan myöhään. En kuitenkaan tälläkään viikolla ehtinyt ryhtyä kylvöihin - ennen kuin tänään töistä palattuani. Mies oli pakannut kaiken valmiiksi Kanttorilaan lähtöä varten, mutta kyllä hän malttoi vielä sen aikaa odottaa, että sain kylvettyä keijunmekon lisäksi vielä orvokkia, petunia ja ahkeraliisaakin. Ensi viikolla taidan jatkaa kylvöjä, ainakin chilin, paprikan ja sellereiden osalta. Mies saa sitten jo asentaa kukkalampunkin taas taimihyllyn ylle.
Täällä Kanttorilassakin olisi tarkoitus aloittaa kylvö, pelargonian testausta. Se kun pitäisi kai olla alkuun viileähkössä itämässä.
Viimeksi viikko sitten Kanttorilassa ollessamme käytin hyväksi suojasään ja keräsin pihalta talteen jouluvalot. Suojasää on nytkin, pihatiellä liukasta. Mutta pääsipä ajamaan pihaan ilman, että tarvi ensin tehdä lumityöt, kuten viikko sitten.