Omenatarha

Omenatarha

torstai 23. heinäkuuta 2020

Linnuista ja vähän muistakin eliöistä

Kerroin aiemmin räkättirastaan pesimisestä koivuvanhuksessa. Perheenlisäyksestä johtuen olisi voinut kuvitella, että mansikoilla olisi ollut erityinen menekki tänä satokautena. Mutta juuri yhtään nokkaisuja en ole nähnyt, edes niissä mansikoissa, jotka ovat kypsyneet suojaverkon ulkopuolella. Mystistä.
Olen saanut tänä keväänä ja kesänä nähdä harvinaisiakin lintuvieraita pihassamme. Aikanaan asuessamme Pohjanlahden rannalla pikkukaupungissa erikoisin (= ainutkertainen) lintuvieras kotipihassamme oli palokärki. Kanttorilan lintulaudalla näin keväällä ekan kerran urpiaisen, ja eilen juoma-altaalla oli kaksi oudon näköistä varislintuja. Ajattelin ensin, olisivatko variksen poikasia, kun rinnan väritys oli niin outo, pilkullinen. Arvelin, että toisaalta laikkuisuus saattoi olla märkyyden aiheuttamaa. Huomiota kiinnitti kuitenkin rinnan lisäksi pyrstön outo väritys; sen kärki oli valkoinen. Sillä välin kun hain silmälasit olohuoneesta, lintupari oli ehtinyt lehahtaa jasmikkeen suojiin enkä niitä enää kunnolla nähnyt. Kävin ovella ja kuulin niiden raakkumista: kriik-kriik. Muistin miehen päivällä kiinnittäneen huomiota jonkin varislinnun rumaan, jopa häiritsevään ääntelyyn. Sisälle palattuani hain jälleen netistä luontoportti.com -sivuston ja sieltä lintulajeista varislinnut. Kas vain, kaikki saamani tuntomerkit sopivat pähkinähakkiin! 
Olen enemmän kuin tyytyväinen tämän kesän eliölajibongauksiin. Yhden uuden lajin tavoitteeni on ylittynyt roimasti: pähkinähakin lisäksi punasolmukki (kasvi), tesmaperhonen ja kimalaiskuoriainen (hyönteisiä). Harmikseni en ehtinyt saada pähkinähakista kuvaa. Eikä minulla sattunut olemaan kameraa myöskään kimalaiskuoriaista siskon kanssa ihmetellessämme . Punasolmukista olen jo julkaissut kuvan. Mutta tässä parittelevat tesmaperhoset, joihin kiinnitin huomioni, kun ne ensin lensivät paritellen ennen kuin laskeutuivat siperianhernepensaaseen. 



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti