Ensimmäisenä kasvihuoneen ovi auki. Kattoikkunan automatiikka onneksi pelaa, räppänä oli seljuhun auki. Seuraavaksi arkirytkyt ylle ja kastelukannu kouraan. Pihan ihastelukierros kuten aina ensimmäiseksi Kanttorilan kesään saavuttuamme. Samalla kylvöjen kastelua. Kasvihuoneessa ei juuri kastelutarvetta ollut, kiitos Millanille, joka kävi viikolla kastelemassa.
Toimme tullessamme vielä lisää kukkia. Sain vuosi sitten oppilailta lahjakortin kesäkukkamyymälään. Olin opettanut heitä kolme vuotta ja he olivat siirtymässä seuraavalle opelle, niin siinä yhteydessä olivat keksineet tuollaisen ihanan yllätyksen. Mutta koska silloin en ehtinyt lahjakorttia käyttää, sovimme puutarhurin kanssa, että saan hakea lahjani tänä keväänä. Minulla oli mielessäni kaksi toivetta, verbena eli rautayrtti ja hopeaputous eli hopeavitja. Molemmat löytyivät, mutta rahaa riitti vielä. Päädyin daliaan ja tuoksupelargoniin, koska haaveilen saavani ne talvettumaan. Lisäksi ostin kelloköynnöksen, joka oli upeassa kasvussa mutta joka ei ole kuvassa, ja rahaa riitti vielä muutamaan orvokkiin, jotka valitsin värin lisäksi tuoksun perusteella. Kuvassa eivät myöskään näy oranssit orvokit, joita ostin kolme, mutta joista yhden annoin yhdelle oppilaistani.
Mutta sitten kävi niin, että sain kukkia myös parilta oppilaaltani. Kuinka ollakaan, marketan ja lumihiutaleen värit sopivat täydellisesti noihin omiin ostoksiini.