Puuhapäiväkirjaa

Kannoin ja istutin eilen tomaatit kasvihuoneeseen. Osa oli tietty tänään lotossa, kun on ollut niin lämmintä, mutta eivätköhän kohta totu. 🤔

Kannoin sinne yhtä ja toista muutakin, mutta paprikoita en voinutkaan vielä sinne istuttaa. Lehdissä olevat vioittumat huolettivat sen verran, että tänään googlasin aiheuttajan; ripsiäinen. Suihkuttelin niitä ja kannoin ne eristykseen kuistille muovikasvihuoneeseen. Illalla nostin muovihuoneen keittiön porstuaan, kun en uskalla viikoksi jättää ulos.

Jotain uskalsin jo uloskin istutella, syyssyrikän ja ystävättäreltä saamani köynnösruusun. Peittelin ne kuitenkin kateharsolla. Illan päätteeksi kaivoin purkkeihin muutamia perennat alkuja pikkusiskon uutta omaa puutarhaa varten. Ensi lauantaina olisi tarkoitus käydä siskojen luona ja samalla viedä taimia. 

Kevään ilo ja jännitys

Tässä meni pari viikonloppua kuin tulisilla hiilillä, kun seurasin huolestuneena, nouseeko elottoman näköisestä sinipallo-ohdakemättäästä enää tänä vuonna mitään vihreää. Eilen Kanttorilaan saavuttuamme tein sitten ilahduttavan löydön, sinipallo-ohdake oli sittenkin alkanut versoa. 

Monena keväänä seurasin yhtä huolestuneena lamopeikonkelloa. Sittemmin olen oppinut luottamaan, että se sieltä aikanaan nousee, vähän hitaammin kuin monet muut perennat. Niin näkyi nytkin nousseen. 

Tänään sitten minua ilahdutti tämä kaunotar (jonka suloista kauneutta ei kännykän kamera pysty jäljentämään). 

En muista taaskaan tämän vuokon(sukuisen) nimeä, mutta kun sitä ei viime kesänä näkynyt, murehdin sen jo iäksi menettäneeni.

Kasvun ja elämän iloa, voimaa ja ihmettä ❤️🌱

EDIT. Nimi saattaa olla amerikanvuokko. 

Kaukasianpitkäpalko

Viime keväänä esikasvattamani kaukasianpitkäpalot ovat nyt ensimmäisen kerran kukassa. Eihän tuo mikään näyttävä kasvi ole, mutta onpahan yksi lisä aikaisiin kukkijoihin. Kimalaiset ovat kovasti jo pörränneet etsimässä evästä. Puutarhassa pitää olla paljon muitakin kevätkukkia kuin narsisseja, jotka eivät pörriäisiä ilahduta. 

Lajikkeen nimi on 'Schneeball', kuten lusikasta näkyy. 

Kylvömuistiinpanoja

Kirjanpito olisi tärkeää puutarhahommissakin. Toimittakoon tämä blogi osaltaan sitä virkaa.

Porkkana

Kylvin syksyllä yhden lyhyen rivin porkkanaa sillä päätöksellä, että tänä keväänä huolehdin kylvöksen kosteudesta. Useinkaan syyskylvö ei ole Kanttorilassa tuottanut minulla tulosta, ja oletan sen johtuvan hiekkaisen maan kuivuudesta. Kun lumi on sulanut, ei sen antama kosteus kauaa pysy ilman katetta. Olen nyt sekä kastellut että kattanut porkkanakylvöä. Viime viikonloppuna kylvin porkkanaa lisää. Olin ostanut Hyötykasviyhdistykseltä 'Autumn King' - ja 'Early Nantes' -lajikkeita, joita nyt sitten kokeeksi kylvin valkosipulirivien viereen. Lisäksi kylvin tavallista Nantesta. Kaikki kylvöt peitin vielä harson palasilla. Ja sitten haravoituja lehtiä katteeksi, vaan ei ihan kylvörivin päälle. 

Härkäpapu

Ehkä tänäkin vuonna saan kylvää härkäpapua myös Millanin markiille, mutta toki sitä mahtuu myös Kanttorilan puutarhaan. Viikko sitten istutin muutaman perunan ja niiden kaveriksi panin multiin härkäpapua. Viime viikonloppuna kylvin sitäkin vähän lisää, lavaan, johon ajattelin tänä kesänä istuttaa kolme maissia ja yhden kesäkurpitsan (jahka kesäkurpitsan siemenet itävät, maissin esikasvatus on jo pinnassa). 

Ostin sellaisen lämpömaton, jota olen nyt sitten välillä käyttänyt joidenkin kylvöpurkkien alla itämistä auttaakseni. Välillä riitti ihan eteisen lämpöpatterin päälle asettelu, mutta enää patteri ei ole koko ajan lämmin.

Salaatit ja muut lehtivihannekset

Tein muutama viikko sitten kasvihuoneeseen salaattikylvökokeilun muovirasiaan muovisuojan alle, ovat jo iloisesti pinnassa. Sittemmin olen kylvänyt avomaallekin yhteen kohtaan, viereen persiljaa ja kesäkynteliä. Tilliä tietysti myös, ja siitäkin tein myös syyskylvön. Tilliä on itänyt myös kasvihuoneessa, kun sitä oli kylvettynä kurkun seuraksi. Olen kastellut  niitä muutamaa tillin tainta siinä toivossa, että kasvaisivat ja antaisivat vähän varhaissatoa.

Kesäkukat

Siirtelin jo kukkapenkistä pois sinne upottamiani perennakylvöruukkuja ja sain tilaa ensimmäisille kesäkukkakylvöille, pioniunikkoa, silkkikukkaa ja tuoksuampiaisyrttiä. Ai niin, kylvinhän minä toisenkin salaattikylvön, siihen saman perennapenkin reunaan.

Ensi viikonloppuna haaveilen kantavani jo tomaatteja istumaan kasvihuoneeseen, kuin myös syyssyrikän, gladiolusruukun ynnä muuta talvetettua ja esikasvatettua, kunhan vielä uudelleen tsekkaan pitkän ajan sääennustuksen. Mies asensi jo tuuletusikkunaan automaattiavaajan, joten liian kuuma ei pitäisi kasvihuoneessa tulla. 

Historiallinen hääpäivä 17.5.2022

Mieheni yllätti minut taas positiivisesti hääpäiväämme muistaen. Hän oli kuullut minun pahoitelleen vaaleanpunaisen daaliani menettämistä (sen juurakko mätäni kellarissa liian märässä ruukussa) ja suunnitelleen uuden hankkimista paikalliselta puutarhalta, josta ensimmäinenkin oli peräisin. Niinpä hän alkuviikosta vielä varmisti, minkäsorttisen kukan olinkaan ajatellut sieltä ostaa. Töistä palattuani minua odotti kukka keittiön pöydällä. 

Tämä ei ollut se historiallinen asia hääpäivässämme, olenhan saanut kukkia tai muuta muistamista harva se vuosi. Mutta tänään 36-vuotishääpäivänämme eduskunta äänesti Suomen Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta suurella äänten enemmistöllä.

Sangollinen iltapuhdetta

Pitikö niitä noin paljon riesaksi nostaa... 

Halusin tehdä tilaa porkkanakylvölle, joten rupesin nostamaan penkistä viimekesäisiä palsternakkoja. Samalla nousi valtava määrä maa-artisokkaa, suurin osa hyvänkokoisia ja -muotoisia (helpompi kuoria). Pienimmät jätin rankoihin kiinni ja tarkoitus olisi ne istuttaa taas jonnekin muualle. Yksi paikka tulikin juuri mieleen.

Kävin tonkaisemassa maa-artisokkaa varsinaisestakin penkistä, kun halusin perata siitä voikukkamättään. Sieltäkin nousi isoja mukuloita, mutta niistä osa oli syöty niin tyynni, että vain kuori oli jäljellä. Myyrä on siis todellakin riehunut täälläkin. Joitakin epäilyttäviä merkkejä siitä olen kevään mittaan huomannut. Pitäisikö hankkia myyräkarkotin?

Kun ulkona alkoi sataa ja hämärtyä, tulin ulkoleikeistä kotileikkeihin, tiskaamaan ja kuorimaan satoa. Suikaloin palsternakkaa kuivuriin, mutta maa-artisokista sain kuorittua vasta noin puolet, ja nyt ne odottavat, että ryöpsäyttäisin niitä pakastimeen.

Kun ensi keväänä asumme täällä ilman palkkaani, niin taidamme käyttää enemmänkin hyväksi oman kasvimaan antimia, parsa mukaan lukien. 

Lumikello ❤️

 Ostin pari syksyä sitten jostain poistomyynnistä himoitsemieni lumikellojen sipuleita, niitä oli muutama pieni kuiva pipana pussissa. Suurin toivein istutin ne perhospenkkiin mahdollisimman suotuisalle paikalle. Seuraavana keväänä odottelin hartaasti, nousisiko mitään. Toki nousikin, mutta vain pelkkiä lehtiä. Ajattelin, että ehkäpä sipulien pitää kerätä voimia ennen kuin ne jaksavat kukkia. Ja niin taisi ollakin, sillä tänä keväänä vihdoin yhdessä lumikelloista on kukka. Ehkä ensi keväänä jo lisää.