Kanttorilan puutarhassa -blogi saa tässä tavallaan jatkoa, vaikkakin kirjoittaja on vaihtunut Kanttorilan isäntäväen vaihduttua. Toivon, että puutarha säilyisi edes lähimainkaan yhtä kukoistavana kuin Millanin hoidossa. Turha toivoa kuitenkaan samaa tälle blogille.
Omenatarha
perjantai 14. lokakuuta 2016
Turvallisesti perillä, kiitos ja ylistys
Huh, onhan se puuduttavaa tuo ajo. Mutta Radio Nostalgiaa kuunnellen pysyin hyvin hereillä,Toki yksi taukokin oli tarpeen. Tutun kaupan pihassa join eväskahvit käytyäni ensin vessassa ja purkkaostoksilla. Kaikkea pikkuhommaa olisi taas tiedossa sekä kyläilyä Millanilla. Mutta ensi viikon perästä tullaan taas vähän pidemmäksi toviksi kun minulla on se varsinainen syyslomaviikko.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Poiketessani täällä huomaan taas kerran, kuinka nopeasti aika kuluu. Aloitithan tämän bloginkin jo yli kaksi vuotta sitten.
VastaaPoistaNousee päivä, laskee päivä...
Huimaa vauhtia päivät ja vuodet toistaan seuraa.
VastaaPoista