Lumikukkia

Viikko sitten Kanttorilassa hääriessämme ehdin aina välillä etsiä, löytää ja ihailla kevään edistymisen merkkejä, mitä perennoja ja mitä kevätkukkia oli noussut esiin. Samalla lumen nopea hupeneminen ja sitä mukaa maanpinnan kuivuminen huoletti ja toivoskelin kovasti sadetta. Toiveikkaina virittelimme miehen kanssa sadevesiastioita talon nurkille.
No, nyt sitä kosteutta on vähän saatu. Toisaalta on ihan hyvä, että vesi tuli lumen muodossa, jolloin se viipyy maan pinnalla pidempään ja ehtii toivon mukaan kostuttaa paremmin kuin jos se olisi sateen holahtanut hiekkaisen ja kivikkoisen maaperän läpi. Mutta kyllä vähältä säälitti nähdä ensimmäiset tulppaanit lumitaakan alla.

Skillaakin oli jo kovasti noussut, vaikka sen kasvupaikka olikin syksyllä myllätty putken kaivuussa.