Juteltiin tänään Millanin kanssa siitä, miten hitaasti tänä kesänä kesäkurpitsat ja avomaankurkut ovat edistyneet. Toki Millan on saanut jo pari kyynärän mittaista kurpitsaa (ja minäkin olen poiminut pari keskenkasvuista, jotka näyttivät olevan päästä pilaantumassa), mutta hänenkin kurpitsamaallaan on kehitys tuntunut pysähtyvän. Ajattelin, että minun kasvatuksessani on jotain vikana, liian myöhäinen kylvö ja istutus, liian vähäravinteinen kasvualusta... Mutta ehkä säissä tai vuodessa on ollut jotain häikkää? Toki ensi keväänä minulla on paremmin aikaa paneutua taimikasvatukseen, sen aikatauluun, karaisuun yms.
Myös kasvihuoneessani vitkutellaan. Paljon on tomaatin raakileita ja kurkun alkuja, yksi kurkku on sentään jo 15-senttinen, mutta kauan on senkin kasvu kestänyt. Vaan eipä tässä kiirettä, jos vain kesää vielä riittää.
Siitä iloitsen, että tänä vuonna munakoisot näyttävät kasvavan ja kukkivan hyvin. Viime kesäksi en niitä kasvattanutkaan, kun ei ollut varmaa, missä vaiheessa kasvihuone valmistuu. Uudessa huoneessa ilmeisesti valoa ja lämpöä riittää munakoisonkin vaatimuksiin.
Kävin juuri kasvihuoneessa aikeenani ottaa pari kuvaa, kun huomasin harmikseni parin tomaatinraakileen mädäntyneen tyvestään. Perunaruttoako? Nakkasin kasvihuoneesta pois kaksi ämpäriä, joissa perunaa kasvamassa, ja keräsin tomaateista alalehtiä, joissa myös jotain ruskeita kuihtuneita kohtia 😒 Jos huonosti käy, tomaatit eivät ehdi kypsyä ennen kuin pilaantuvat...
Mutta jos tänä kesänä ei saadakaan mansikkaa eikä tomaattia, niin aina kasvimaalta jotain saa. Ainakin salaatti on tänä satokautena menestynyt...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti