Talkoisiin

Päätimme aikaistaa joulukorttiaskartelutalkoitamme Millanin kanssa. Maanantain sijaan urakoimme jo huomenna. Sitten päästään kortteja kirjoittelemaan vaikkapa adventin ratoksi. Kunhan huomenna valkenee, mies lähtee naapurikaupunkiin kaupoille ja vie minut Ruusurantaan kimpsuineni ja kampsuineni. Olen koettanut kollata ja valkata värkkejäni, jottei olisi niin kauheasti pemmastamista paikan päällä.

Vein tänään ensimmäisen erän joulutervehdyksiä punaisessa kuoressaan - vaikkakin jälleen lähetän ison osan sähköpostitse. Mutta toistakymmentä tervehdystä olisi tarkoitus vielä postittaa, ynnä muutama ulkomaille.

Paikkakunnalla on tänään sytytetty jouluvalot. Ties vaikka lähdemme vielä uudelleen kävelylle illan mittaan valoja ihmettelemään. Mutta sitä ennen perkaan vielä tilpöhöörijemmojani huomista varten.

Kehys

Kirjastosta lainaamassani farkkujen uusio- ja kierrätysideakirjassa oli useitakin erilaisia käyttötapoja farkkujen takataskuille, amppeleista kyltteihin ja näihin valokuvakehyksiin.

Valokuvien sijaan sujautin taskuihin kalenterikuvia, mahdollinen myyjäisostaja voi vaihtaa tilalle mieluisensa kuvat. Sain paikan myös parille nypläyspätkälle. Taskujen alustana on kassi, johon kokeilin greazy-tekniikkaa ja jota en myyjäisiin kelpuuta.

Kirjeitä

Kävin kahdeksan maissa pimeän turvin yöpaitasillani postilaatikolla ja löysin kirjeen Millanilta. Ryhdyin siihen heti vastaamaan. Vastauskirje on vielä kesken, joten en tänäänkään pitkästi tänne ehdi kirjoittaa. Meillä on suunnitelmissa pitää joulukorttiaskartelutalkoot Millanin kanssa pika puoliin. Ajattelin ehdottaa hänelle Oskarin päivää. Tänään onkin Kaisan nimipäivät - ja taitaa sitä kaljamaakin olla, vaikkei onneksi matkallani postilaatikolle.
Minulla on vielä yhtä sun toista ommeltavaa, neulottavaa ja mosaiikkiliimattavaa kesken ennen kuin pääsen aloittamaan joulusiivouksia. Mutta nypläystyynyn pakkasin jo suojapussiinsa. Nyplääminen on niin koukuttavaa hommaa, että mun piti nyt olla kovana ittelleni ja tehdä sille hetkeksi toppi, että joutaa muutakin.

Mies on tehnyt ruuan ja jälkiruuan, taidan mennä nauttimaan. Ja sitten jatkan kirjeen valmiiksi ennen kuin ryhdyn muuhun.

Pieruperjantai

Aamulla (= yhdeksän maissa) sängystä noustuani tunsin nenässäni tavallistakin vahvemmat pieruntuoksut. En onneksi kuitenkaan ehtinyt ääneen nimetä miestäni syylliseksi, kun jo hoksasin, että olimme yhtä syypäitä molemmat. Se oli se meidän eilinen hapankaalitekeleemme, joka oli alkanut osoittaa elonmerkkejä. Vielä toinen yö ylennöksillä uuninpankolla ja sitten siirrän sangon olohuoneesta haisemasta muualle.
Hajuun nähden on erikoista, että olen viihtynyt sisätiloissa koko armaan päivän. Kompostorilla pistäytyminen oli ainut ulkoiluni, kun postilaatikollekin prissasin miehen vuorostaan.
Olen takunnut saumurin kanssa. Lopulta ei auttanut kuin tehdä farkkutilkkukassi loppuun tavallisella ompelukoneella. Tähän tilkkutyöhön kokeilin greazy-tekniikkaa, joka oli hauskaa ja joutuisaa edelliseen tekniikkaan verrattuna. Mutta korostan sanaa "kokeilin" - en taida kehdata viedä tekelestä myyjäisiin. Omaan käyttöön kelpaa, ties vaikka jollekin lapsistakin.

Mutta mikä saumuria riaa, kun se katkaisee toisen alalangan koko ajan, niin että se putoaa silmästä? Aluksi kone toimi kelvollisesti, ompelin sillä muutama päivä sitten Millanille yhden uuden "sähkösuojahuivin" ja tänäänkin ehdin tehdä aika monta saumaa kunnes oikuttelu sitten taas alkoi. Samaa vaivaa on ollut ennenkin. Auttaisikohan huolto? Onko jokin langankireys pielessä? Taidan siirtää saumurin joululomalle.

Silppuhommia

Tiistaina saatiin käytyä Millanin ja mieheni kanssa hakemassa sänky kirppikseltä. Olin edellisenä päivänä sinne soittanut ja varmistanut, että kyseinen kaarevapäätyinen puusänky on vielä tallella. Olivatkin sitten nostaneet sen meitä varten jo lähtövalmiiksi. Muutenkin kirpparireissu onnistui, Millan löysi varavuoteeksi sopivan nojatuolin ja minä parit työfarkut. Käytiin samalla reissulla parissa kaupassakin ruokaostoksilla. Ja Millan sai tehtyä vielä viimeisiä joululahjaostoksiakin (!!!) - hänellä on fiksu tapa hoitaa tuollaiset asiat ajoissa, eikä siinä edes kauaa nokka tuhissut. Tosin eihän hän kovin kauaa olisi pystynyt kaupan loisteputkien alla viipymäänkään. Kun minäkin olin sentään aika väsynyt reissun jälkeen, niin voin vain kuvitella, miten uupunut Millan oli, kun kannettuamme sängyn peräkamariin ja nojatuolin olkkariin jätimme hänet omaan rauhaansa.

Eilen sitten aloitin vielä kahden uuden tilkkunallen tekemisen. Yhden valmiin vein diakonille, ja kuvittelinkin jo laittaneeni siitä tänne kuvan, mutten ollut tainnutkaan. Tässä siis kuva nallemallista, jonka kanssa nyt olen ikisoki (= uhallakin, ehdoin tahdoin) vääkästänyt.

Äsken satuin näkemään Tanskalaisen maajussin selittävän, miten hän omavaraistalouteen pyrkiessään uhraa paljon aikaa projekteilleen, mutta oikeastaan vain ja ainoastaan sitä aikaa, koska monessa projektissa hän käyttää kierrätys- ym. ilmaismateriaalia. Se vähän rohkaisi minuakin tänään jatkamaan  nalleprojektiani. Eilen sain leikattua palat kahteen nalleen ja ommeltua molemmille korvat ja kaikki muotolaskokset (pelkästään yhden nallen pään osiin tuli yhdeksän muotolaskosta, lisäksi 1-3 kaikkiin raajoihin ja vartaloon muutama). Kun tänä aamuna ompelin toisen nallen osat valmiiksi, tuskailin homman hitautta ja ihmettelin, miksi tuhraan aikaa tällaiseen. Mutta aikaa minulla nyt sattuu olemaan, ja kasakierrätysmateriaaleja... Jos joku nallen ostaa myyjäisissä, kenties nallen saaja ilahtuu, ja ainakin ne vähävaraiset, joille seurakunnan diakoniatyö lahjoittaa myyjäisvaroin jouluiloa.

Nuo nallet olivat se ensimmäinen tämänpäiväinen silpputyö. Se toinen olikin sitten paljon helpompaa, joutuisampaa ja maistuvampaakin, aikanaan. Hommaa joudutti, kun teimme miehen kanssa yhteistyötä. Minä leikkasin kaalisilppua, jota mies survoi sangossa. Karkeaa suolaa, porkkanasuikaleita ja vähän valkosipulia joukkoon, mehustunut survos painon alla sangossa uuninpankolle pariksi päivää. Ja kahden viikon päästä meillä pitäisi olla...
JEES, HAPANKAALTA.

Ruusua ja farkkua

Pidimme tänään Millanin kanssa sytykeruusutalkoot, päivännäön aikana saimme uusiokäytettyä kynttilänjämiä sekä munakennoja ja tehtyä 81 ruusua. Revimme ja taiteilimme ruusut sisällä, mutta talitouhut tehtiin pihamarkilla pienessä lumisateessa. En ottanut kuvaa aikaansaannoksistamme, koska jätin inhasti säteilevän kännykkäni autoon kyläreissun ajaksi.
Sen sijaan kuvasin Kanttorilassa lisää farkkutöitä, itselleni muistoksi ja malliksi ennen kuin vien nekin diakoniamyyjäisiin.

Tyyny on ensimmäinen varsinainen tilkkutyöni. Eikä ihme, etten ole ennen tehnyt. Vaativat aikaa ja tarkkuutta. No, tarkkuudesta tingin aika lailla. Millan tykästyi tuohon ja kysyi, voisinko tehdä hänelle samantyyppiset päälliset ruokapöydän tuoleihin, joita hänellä on kolme. Teen hänelle ne päälliset hieman kevennettyinä versioina, enkä aloita pikkuriikkisestä 7 cm:n neliöstä vaan vähän isommasta. Ja varmaankin vain yksi ruusublokki tyynyä kohti. Tuota varten löysin sisätyynyn paikalliselta kirppikseltä eurolla. Myös tuo kukkakangas on kierrätysmateriaalia.

Kirjastosta lainaamassani farkkutöihin perehdyttävässä kirjassa oli mm. yllä oleva nimikyltti-idea farkun takataskusta ja vyön "fankusta". Sinisellä nauhalla peitin virheeni... Olin ommellut wc-kirjaimet ensin taskun alareunaan ylösalaisin, vasta sitten muistin, että kyltti oli tarkoitus ripustaa tuolta alareunan terävästä nurkasta, eikä yläreunasta. Virhe ei mua kauheasti harmittanut, koska ekat kirjaimet aplikoin raidallisesta kankaasta, eikä siitä hahmottanut kirjaimia kunnolla. Onneksi hoksasin, että virheen voi peittää ennen kuin yritin ruveta purkamaan tiheää siksakkia. Mutta en hoksannut purkaa vihreää harsimislankaa ennen kuvan ottoa...

Puslaa ja pitsiä

Mies on toista päivää tehnyt autoremonttia. Eilen homma jäi kesken, kun päivänvalo loppui. Ja kylmäkin tuli. Nyt kuulemma on koiranluu ja puslat paikoillaan - mitä kummaa se sitten tarkoittaakaan. No, näin mä ne puslat, kun käytiin ne keskiviikkona Seinäjoelta tyyriillä ostamassa. Samalla reissulla poikettiin SPR:n kirppiksellä, ostettiin sieltä joukkoomme runkopatja siinä toivossa, että saamme Kanttorilaan jouluvieraita, ja Millanille katseltiin sänkyjä. Rautasängyn tilalle täytyi löytää puinen. SPR:llä oli varsin runsaskin valikoima ja eräs kuvailemani sänky kuulosti hänestä mieluiselta. Kunhan tuo auto tulee valmiiksi, niin kenties teemme toisen kaupunkivisiitin.
Mä olen edelleen jatkanut käsityöllistämistäni, mm. paikkasin kolmet miehen alushousut. Niistä en laita kuvaa, mutta kokosin kaikki tähän mennessä nypläämäni pätkät samaan kuvaan.

Ne ovat suurinpiirtein ikäjärjestyksessä, vanhin alimpana. Se oli nimittäin jäänyt aikanaan äidiltä kesken ja oli vielä kiinni nypläystyynyn tukissa. Halusin sen saada irti, niin jatkoin sen verran kuin mynsteriä oli jäljellä. Meni vähän arvailuksi ja kokeillen, mutta noihin muihin mulla oli tallella mynsterin lisäksi muutakin ohjetta ja apua, kansalaisopiston nypläyksen alkeiskurssin monisteita.
Tuo kirjanmerkki menee Millanille joululahjaksi, pitsinpätkiä käyttänen erinäisissä ompelutöissä somisteina.