Kun maassa on lunta ja pakkasta

Viime päivinä lumitöitä on piisannut - Kanttorilassa on lenheetiä. Mies on pitänyt huolta lumitöistä, ja samalla omasta kunnostaan, mutta yhtenä iltana kävin minäkin kaverina kokeilemassa ruumiillista työtä. Pudottelin luudanvarrella lunta syreenien oksilta, ne kun raukat olivat taipuneet aivan maahan asti kuormansa alla. Olin vähän myöhässä liikkeellä, päivännäöllä huomasin, että pari latvaa oli jo ehtinyt taittua poikki. Pienen hetken huhkittuani sormia alkoi palella, kun taas muu kroppa oli hiestä märkänä.
Tänä aamuna pakkanen oli hellittänyt, mutta tuuli oli taas pyryttänyt lunta, joten mies lähti raivaamaan tietä.

Tänään koululaiset ovat palanneet naapuriin. Lumi on tukkinut oikopolkuni postilaatikolle, joten jouduin kävelemään tien kautta toisella puolen tietä tupakoivien koululaisten silmien alla. Aamutkin alkavat olla jo niin valoisia (minun herättyäni ja noustuani), ettei enää hämärän turvinkaan pääse salaa postia noutamaan.